1.Olen ihminen, joka rakastaa rutiineja. Ilman ruutineja olisin aivan hukassa ja kokopäivä meneekin monesti vain ihmetellessä että ompa kummallista kun ei tarvitse tehdä mitään. Mahdollisen välivuoden aikanakin varmasti luon itselleni niitä rutiineja, sillä mitä siitä tulisi, jos kaikki päivät menisi ihmetellessä että mitä nyt. Ehkä siihenkin tottuu, mutta rutiineja täytyy olla!
2.En ole pitkävihainen, mutta hermostun myös aivan yhtä nopeasti kuin lepyn, ehkä vähän liiankin helposti. Pienetkin asiat saavat sisukseni kuohumaan, ja silloin sitä on välillä hieman hankala pysäyttää, ennen kuin tajuaa itse kuinka tyhjänpäiväiväinen asia oli, taas kerran..
3.Jos pitäisi mainita mielenkiinnon kohteita, mainitsisin tottakai bloggauksen, liikunnan ja unelma-ammattini, mutta näiden joukossa olisi ehdottomasti myös ruoka. Intohimoni ruokaan ei ole tyyliä "mitä enemmän rasvaa ja sokeria, sitä paremmalta maistuu" vaan rakastankin testailla omia, terveellisempiä versioita esimerkiksi leivonnaisista ja jälkiruuista. Näitä reseptejä on tännekin jaettu jo muutama!
4.Suurin toiveeni tällähetkellä on muuttaa pois Oulusta, Helsinkiin. Toivon hartaasti, että tuleva opiskelukaupunkini on Helsinki, mutta pahoin pelkään Oulua. Onneksi opiskeluaikoihin on vielä aikaa, mutta Oulu vain yksinkertaisesti on aivan liian pieni paikka minulle. Jokakerta Helsingistä palatessani suunnittelen päässäni jo, että milloin pääsee takaisin. Oulusta jäisin kaipaamaan niin vähää määrää asioita, että en koe mitään halua jäädä tänne enään lukion jälkeen.
5.Syksy on aina ollut minulle vuoden pahinta aikaa. Energiat nollissa, inspiraatiot hukassa, sitä on minun syksy. Koulupäivät tuntuvat pidemmiltä aikaisen hämärtymisen takia, normaalit asiat tuntuu vastenmielisiltä hoitaa ja viikot tuntuu matelevan. Olisiko tähän jollakulla muita keinoja, kuin äkkilähtö aurinkoon?
6.Olen muuttunut parin viimevuoden aikana aivan hurjasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin. En tiedä edes mistä muuttuminen on lähtenyt liikkeelle, mutta uskon että seurustelun alkamisella on ollut positiivista vaikutusta ainakin henkiseen puoleen. Ehkä yleisesti vaan kasvaminen on vaikuttanut sitten fyysiseen, ken tietää.
7.Jos saisin valita, vaihtaisin mahani hieman helpompaan yksilöön. Mahani reagoi aivan oudoista asioista, enkä ole keksinyt mikä auttaisi pysyvästi. Kaiken maailman vehnättömyydet ja laktoosittomuudet kokeiltu, mutta täydellistä helpotusta kipuun ei ole löytynyt. Seuraavaksi täytyisi varmaan kokeilla täysin maidotonta ruokavaliota, ja postausta asiasta on tulossa!
8.Myös atooppisen ihoni vaihtaisin pois mielellään. Apua kutinaan ja ihottumaan kun ei meinaa löytyä millään talven keskellä, ja joskus jopa kesällä. Atooppisen ihon kanssa on kuitenkin oppinut elämään valitsemalla ne hellävaraisimmat pesuaineet ja ei-ärsyttävät meikit sekä rasvat, enkä vaihtaisi tätä esimerkiksi hankalaan ruoka-allergiaan.
9.Olen soittanut pasuunaa niin monta vuotta, että en itsekään pysy perässä montako. Soittamisen lopettamista en ole varmaan koskaa harkinnut ja kaikki mahdollisuudet mitä olen saanut on ollut kaikki todella upeita. Pohjoismaiden reissaaminen, hotelliyöt ja bigband-musiikin soittaminen kuulostaa minun korvaan ainakin todella hyvältä, ja pasuunan soittamisen myötä kävinkin musiikkiyläasteen ja nyt olen musiikkilukiossa. Mitä sitten kun tämä loppuu?
10.Koko ikäni olen saannut kuulla siitä, kuinka lyhyt olen. 158cm on mielestäni lähempänä keskiverto naisen pituutta, kuin lyhytkasvuisuutta, mutta silti asiasta on saanut kuulla päiväkodista lähtien. Pienen tytön mallihaaveet monta vuotta sitten tyssäsi aika nopeasti kun sai kuulla, että malliksi tarvii n.15cm pidemmän ihmisen. Enään pituus ei vaivaa lainkaan, ja olenkin vain tyytyväinen tähän, voinpahan käyttää niin korkeita kenkiä kuin itse haluan!
E
E
