KAUPUNGIN VAIKUTUS ONNELLISUUTEEN

Niinkuin monet jo tietääkin, tuli mulle kesällä aika yllätyksenä Helsinkiin muutto. Monesti olen kuullut jopa ihannointia asian suhteen, että Helsinkiin muuttaessa yhtäkkiä kaikki paranee ja ongelmat katoaa sekä elämästä tulee paljon parempaa ja onnellisempaa. Helsinki on ollut mulle aina kaupunki siinä missä muutkin, vaikka olenkin Oulusta kotoisin. En hakenut tänne opiskelemaan sen statuksen tai onnellisuuden perässä, vaan täysin omaa tulevaa uraani miettien. Ja onhan se hyvä vaihtaa välillä maisemia, sitä en kiellä lainkaan!

Viime aikoina mun mielen on kuitenkin vallannut yhä useammin epäselvyys siitä, missä haluaisin opiskelijavuoteni viettää. Haen ensikeväänä vielä toisen kerran opiskelemaan arkkitehtuuria yliopistoon ja tuleva yhteishaku mietityttää jo nyt. Entä jos laitankin väärän kaupungin ensimmäiseksi, entä jos olenkin onneton seuraavat vuoteni?

Yliopistoja on todella vaikeaa vertailla, varsinkin kun suurin osa tutuistani on nimenomaan Oulun yliopistossa, joten Aallon arkkitehtien koulutusohjelmasta en ole kuullut vielä keneltäkään kokemuksia. Näiden koulutusohjelmien vertailujen lisäksi on kuitenkin pohdittava sitä kaikkein tärkeintä asiaa, missä olisin onnellisimmillani? 

Aivan rehellisesti sanottuna en ole ollut tänä syksynä onneni kukkuloilla. Asiaan vaikuttaa toki hirvittävän monet asiat ja tuntuu todella väärältä sanoa tämä ääneen, sillä tiedän, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin. Mulla on ihana ja välittävä perhe, maailman paras poikaystävä, ihana koti niin Oulussa kuin Helsingissäkin ja vieläpä opiskelupaikka alalla, josta olen aina vain haaveillut. Unelmoin opiskelijan arjesta niin pitkään ja vihdoin saavutin sen mitä halusinkin. 

Jotain tästä sopasta kuitenkin puuttuu, nimittäin läheisten läsnäolo. Nykyään onneksi on kaiken maailman facetimet ja muut videopuhelut, jotka on meillä todella kovassa käytössä. Olen kuullut monen monta kertaa viime kesänä ja nyt syksyllä, että nykyään on niin paljon helpompaa olla kaukosuhteessa kun voi nähdä toisen edes videoiden välityksellä. Tottahan se on, mutta on silti totaalisesti eri asia olla oikeasti lähellä, kuin videon välityksellä kerrata kuulumisia. 

Kaiken kruunaa se, että olen ollut viimeiset kolme päivää neljän seinän sisällä sairastamassa ja voin muuten kertoa, että varsinkin näinä hetkinä toivoisin että lähellä olisi joku joka voisi käydä kaupassa, tehdä jotain syötävää ja olla vain lähellä. Poikaystävänikin lähti täältä vain puolitoista viikkoa sitten ja äiti tulee käymään pian, ikävä ei ehkä kohdistukaan tiettyihin henkilöihin vaan kotiin, joka ainakin vielä on vahvasti Oulussa. Pahimmalta tuntuu ajatella että kaikilla läheisilläni on elämänsä Oulussa  ja minulla se taas on täällä Helsingissä suurimman osan ajasta. Oulussa käydessä onneksi tuntuu siltä, että voi jatkaa siihen mihin viimeksi jäin.
Nämä tunteet on niin kovin vaikeita selittää, enkä uskonut itsekään näin tuntevani. Tulen varmasti kirjoittelemaan paikkakuntamietteitä uudelleen ennen yhteishakua, nyt kuitenkin CAD laulamaan ja mallintamaan mun ihan ensimmäistä rakennussuunnitelmaa! ♥︎ Ihanaa keskiviikkoa just sulle!

P.s. Jos sulla on kokemusta opiskelemisesta tai muuten vaan asumisesta eri kaupungeissa puolisosi kanssa, kuulisin erittäin mielellään ajatuksia aiheesta!

LIIKA ON LIIKAA

Heippa pitkästä aikaa, mulla on ollut ihan hirveä ikävä bloggaamista! Runosuoni on tuntunut sykkivän viimepäivinä ja vaikka sormet ei näppäimistöllä lennäkkään ihan entiseen tapaan, halusin tulla kirjoittamaan.

Kuten monet on varmasti huomannutkin, mun Some-kanavat on uinunut huhtikuun alusta saakka. Maaliskuussa töiden loppumisen jälkeen hihkuin innosta kuinka haluan pitää blogin henkireikänäni koko kevään ajan, mutta kuinkas kävikään. Suunnitelmat uudesta blogista ja blogipohjasta sai vielä hetkeksi jäädä, aika nimittäin loppui auttamattomasti kesken. Huhtikuun alussa alkoi valmennuskurssi jonka alkukoe ei mennyt kuten olin toivonut, petyin itseeni järkyttävän paljon ja päätin ottaa varman päälle ja unohtaa käytännössä kaiken muun. Asioiden tärkeysjärjestys tuli selväksi eikä aikaa tai energiaa tuntunut olevan enää millekkään muulle. 

Siitä on nyt noin kuukausi aikaa ja olen todella tyytyväinen mun päätökseen. Ehdin puntaroida tässä kuukauden aikana vaikka mitä koskien mun omaa blogia ja bloggaamista ja tuntuu, että oma ote tähän hommaan alkaa löytyä. Huomasin myös sen, kuinka paljon haluan tätä hommaa tehdä, kauhea ikävä valokuvausta ja kirjoittelua sekä videoiden kuvausta ja editointia! 

Note to self; muista liikkua sopivasti, älä tuijota liikaa tuntimääriä ja rentoudu, niin opit paljon paremmin! 

Muutama päivä sitten mun poikaystävä herätteli mua hieman, että johtuisiko omien tulosten paikallaan pysyminen kenties siitä, että ajatuksissa ei tunnu pyörivän muu kuin lukeminen. Ensimmäisenä herätessä ja viimeisenä nukkumaan mennessä ajatukset vain niissä kirjoissa ja on ne omat pisteet ja tuntimäärät eksynyt uniinkin. Päätin tehdä asialle jotain, tuijottaa tuntimäärien sijaan sitä laadukasta tekemistä ja muistaa liikkua ja kirjoittaa blogia, täysin omalla tahdilla. 

Eilen lopetin kuitenkin lukupäivän hyvillä fiiliksillä ja huimasti ylöspäin menneillä pisteillä. Tästä on hyvä jatkaa!

Pääsykokeiden jälkeen hoidan vihdoin sen uuden blogin kuntoon, oon super innoissani siitä, tämä vanha bloggerin pohja ärsyttää joka kerta tämän avatessa. Aion myös keskittyä tuottamaan mun näköstä juttua, sisältörikkaita postauksia, rentoja videoita ja kauniita kuvia. Tätä mä haluan tehdä ja toivon sydämeni pohjasta että se välittyy myös sille puolelle ruutua! Kiitos että luet tätä ♥︎

Jeans - Mango

Knit - Only

Shoes - Vagabond

Jacket - VeroModa

TUULEN VIEMÄÄ

Eilinen ei alkanut aivan toivotulla tavalla, sillä heräsin aamulla kuumeseen. Mulla on ollu viikon verran kurkkukipua ja karheutta kurkussa joten liian vähissä vaatteissa pyöräily taisi laukaista flunssan sitten ihan kunnolla. Eilinen menikin hyvin pitkälti nukkuessa ja lepäillessä sängynpohjalla mutta nyt olo on onneksi jo parempi. Olen kyllä ehkä maailman kärsimättömin sairastamaan, sillä tunnen flunssasta huonoa omatuntoa vaikka olisin aivan sängyn oma enkä pysty ottamaan rauhassa kovin montaa päivää..

Kuvat on muuten jo muutaman viikon takaa, sillä nämä meinasi jäädä kokonaan julkaisematta tuulen sekoittamien hiusten ja irvistysten vuoksi, haha. Kuvailin tästä päivästä mun ekan vlogin (linkki!) ja seuraavakin odottaisi jo julkaisuaan. Youtube on vienyt mut ihan mukanaan ja rakastan videoiden kuvaamista, mutta editointi kaipaa vielä harjoittelua. iMovie nyt ei ole mikään paras editointiohjelma ja usein joutuu tyytymään vähempään kuin omissa visioissa.. Videoiden editointi on vielä myöskin niin hidasta hommaa, että blogipostaukset tuntuvat helpommilta. Mutta, en lannistu! Nyt sen videon kimppuun, ihanaa keskiviikkoa ♥

   

BLACK & WHITE

Ensimmäiset asukuvat kehiin tälle vuodelle! Viime kuukausina on ollut hieman ongelmia kuvaajan kanssa, kun tuntuu että täällä Oulussa vaihtoehtoja ei ihan hirveästi ole poikaystävän lisäksi.. Onneksi saatiin aikataulut ja valo osumaan yhteen ja kuvailtiin pitkästä aikaa todella onnistuneet kuvat!

Kuvista alkaakin olla jo viikko aikaa kun juhlistettiin kavereiden kanssa yhden meistä vanhenemista illallisella, kuohuvalla ja rennolla yhdessäololla. Snapchatissa seuraavat (@pineprincess) varmaan huomasivatkin kuvat ja videot illalta, haha! Mun yksi suosikki Oulussa illanviettoon on kyllä Café Kuluma, missä viimeksikin naurettiin vatsalihakset kipeiksi, pelattiin Aliasta ja nähtiin parit tulidrinkki showt. En ole vielä ainakaan innostunut kovinkaan mistään tanssibaareista, mutta tuollainen astetta rauhallisempi illanvietto iskee kyllä muhun! 

Oon haaveillut pitkään pienestä, mutta silti laadukkaasta ja valovoimaisesta kamerasta, ja nyt uusi pikkukamera on matkalla mun luokse! Tän uutukaisen kanssa mun on helpompi kuvailla ihan niitä jokapäiväsiä juttuja, joten haluatteko nähdä myös täällä blogissa enemmän fiiliskuvia vai jätetäänkö ne jutut youtuben ja instagramin puolelle? 

ps. Kiitos aivan älyttömästi siitä, että olette kommentoineet ahkerammin mun postauksiin viimepäivinä ♥

 

Coat - DIY

Shirt - H&M

Jeans - Gina Tricot

Shoes - Vagabond

Bag - Glitter

BID 2016 Outfit

Toivottavasti teidän viikko on lähtenyt yhtä mahtavasti käyntiin kuin allekirjoittaneella! Viikonlopun tosiaan vietin Helsingissä Indiedaysin tapahtumissa ja niistä inspiroituneena on ollut mahtava aloittaa taas arki. Kieltämättä suoraan junalta töihin juokseminen ja liian lyhyiden yöunien jälkeen uudestaan ei ollut mikään ihanteellinen arkeenpaluu, mutta kaikesta selvittiin.

Olen useaan otteeseen ihmetellyt, miten yksi viikonloppu voikin antaa niin paljon inspiraatiota. Suosikkikaupunki Helsinki, tyylikkäät ihmiset, huikeat tapahtumat, ihanat ystävät ja hyvä ruoka taitaa olla avainsanoja siihen, että Helsingissä vietetyt hetket inspiroivat aina aivan tajuttoman paljon.  Matkustin tällä kertaa aivan yksin, mutta yksinäisiä hetkiä en kokenut lainkaan. Oli ihanaa vaellella Stockalla lauantaina rauhassa, ihastella laukkuja ja Mac:in pisteen meikkejä ja istahtaa Espresso Houseen juomaan dirty-chai lattea. Toki vietin suurimman osan reissusta kavereiden ja uusien tuttavuuksien ympäröimänä, mutta yksin matkustamista täytyy varmasti kokeilla myös tulevaisuudessa.

Kerron päivän tapahtumista lisää myöhemmin ja yritän saada jakoon myös videota kyseiseltä viikonlopulta, mutta nyt kuitenkin asukuvat Blogger´s Inspiration Day:stä! Päälle valikoitui rennot vaatteet, jotka päällä oli mukava viettää pitkä päivä ennen illan gaalaa. Oranssi paita on viimehetken alelöytö bikbokista ja voi kuinka ihastuinkaan tuohon solmittavaan rusettiin! Pienet yksityiskohdat ovat niin tärkeitä aivan tavallisessa asussa. <3

 

Pictures: Marianne S.

Shoes / Vagabond

Shirt / Bikbok

Clutch / DKNY

Earrings / Glitter