Sisustus uuteen kotiin

Nyt kun tosiaan kävi niin, että aloitan opinnot Helsingissä, tarkoittaa se myös uuden kodin sisustamista! Sisustaminen on lähellä sydäntäni ja vaikka muuttaminen hieman raskasta onkin, sisustusta mietin enemmän kuin mielelläni. 

Meidän kotona Oulussa on todella vaalea värimaailma, pehmeitä materiaaleja ja lämmin sekä kodikas tunnelma. Uuteen asuntoon haluankin hieman enemmän kontrastia, mustaa ja valkoista, pelkistettyjä graafisia kuoseja ja persoonaa. Olen aina pitänyt mustan ja valkoisen yhdistelmästä niin sisustuksessa kuin vaatteissakin, ja nyt kun saan päättää ihan yksin sisustuksesta, tulee rohkeus näkymään varmasti selvemmin. 

asuntomessut19 asuntomessut20

Koska kyseessä on väliaikainen koti, haluan sisustuksen hoituvan edullisesti. Joitain vanhoja kalusteita lähtee mukaani, samoin astioita ja suomalaista designia, mutta monet kalusteet myös jäävät vanhaan kotiimme poikaystäväni käytettäväksi. On mielenkiintoista pohtia sisustusratkaisuja joissa budjetti ei päätä huimaa, mutta lopputulos voi olla aivan yhtä tyylikäs! Rakastan tehdä käsilläni kaikkea ja mm. vanhat pinnatuolit entisöinkin tulevaa kotiani varten. 

asuntomessut15 asuntomessut17

Viime aikoina puu ja betoni on alkanut viehättää silmääni entistä enemmän mustan ja valkoisen kaverina. Olenkin pohtinut mahdollista itse tehtyä puista pöytää, materiaalin löytäminen vaan ei ole yhtä helppoa, kuin pään sisäinen ideointi, haha! Tulen pärjäämään yhdellä suurehkolla pöydällä, jossa sitten syön, opiskelen, piirrän ja hoidan koneella tehtävät asiat. En vain osaa päättää, olisiko valko- vai puukantinen pöytä parempi "yleispöytänä". Valkoisesta saa varmasti helpommin putsattua kaikki jäljet mm. tusseista ja se on mukavan rauhallinen tausta töille, mutta vaalea puukantinen pöytä olisi niin upea! Omaa silmää on alkanut hieman kyllästyttää kokonaan vaalea koti, vaikka se niin ihanan raikas onkin, kaipaan seuraavaan hieman kontrastia, rohkeutta ja persoonaa! 

Persoonasta puheenollen, meinaan vihdoinkin toteuttaa pitkäaikaisen unelmani, jossa lähes jokainen taulu on itse ottamastani kuvasta teetetty. Oulun tyylitellyn kartan haluan muistoksi kotikaupungistani, mutta muuten tarkoituksena olisi tehdä julisteet itse. Samaa suunnittelin nykyiseen kotiimme, mutta kehykset on tyytyväisinä odotelleet kuvia seinällä reilut kaksi vuotta. 

Minkälainen sisustus on mieleesi? Entä onko sinulla kokemusta puukantisesta pöydästä? Kiitos jos jaat kokemuksesi ♥︎


asuntomessut4 asuntomessut5

Kuvat Mikkelin Asuntomessuilta 2017

Viime viikon parhaat

Polkaistaan torstai käyntiin viime viikon parhailla jutuilla! Mielestäni tämä "viikon paras" -konsepti on niin kiva muistuttamaan itselleen edellisen viikon tapahtumista ja sitä kautta ehkä jopa lisäämään kiitollisuutta niitä aivan tavallisia arkipäiviä kohtaan. Muistakaa rakastaa arkea ja tehkää muutoksia elämäänne, jos jokainen viikko tuntuu vain viikonlopun odottelulta ❤︎ Ainiin, huomennahan se viikonloppu taas koittaa!

IMG_0071-1

Viime viikon paras...

...päivä oli eräs tuikitavallinen torstai kun päätettiin lähteä nauttimaan helteisestä säästä työpäivän jälkeen rannalle jätskipurkki kainalossa poikaystäväni kanssa. Näitä arkisia hetkiä on ihanaa muistella sitten talvella! 

...ruoka oli ehdottomasti Ouluun juuri rantautuneen Fafasin falafel&halloum -pita & bataattirankalaiset tsatsikilla! Tosin, viime kertaisiin bataattiranuihin oli tainnut lipsahtaa "hieman" yliannos suolaa, hyh.

...herkku oli nektariinit. Odotan aina keväällä kuin hullu että nektariinien kausi alkaisi, ehdottomasti allekirjoittaneen suosikkihedelmä, nam!

...asia oli se, että sain kuin sainkin ihanan asunnon Helsingistä! Asiasta lisää täällä.

...treeni oli pitkä kävelylenkki Oulujoen ympäristössä kauniina kesäisenä päivänä, niin kaunista ja rauhoittavaa!

...tunnelma oli kun futiksen MM-kisat loppuivat, haha! Ei sillä, tykkään kyllä katsoa pelejä ja jopa pientä haikeutta oli havaittavissa asian suhteen sillä kyseisiä pelejä tuli katseltua niin Oulussa, savossa, Rovaniemellä kuin Rukallakin, mutta pääpiirteissään on ihanaa kun iltojen ja viikonloppujen ohjelmaa ei ole päätetty etukäteen :-D

...fiilis oli, kun huomasin että kaksi viimeisintä postaustani oli kerännyt huiman joukon lukijoita ja päässyt Indiedaysin puhutuimpien listalle! Rakastan kirjoittaa, valokuvata ja tehdä videoita, joten on todella palkitsevaa löytää oman blogin nimi tuolta listalta! Kiitos kaikille lukijoilleni aivan valtavasti ❤︎

Mitkä oli sun viikon parhaat?

IMG_0059-1 IMG_0020-1-2

Muuttoa muuton perään

IMG_8835-1 IMG_8692-1

Ihanaa torstaita tyypit! Kiitos aivan hurjasti teille jokaiselle edelliseen postaukseen kommentoineelle, sen lukeneelle tai asiasta viestiä laittaneille, arvostan sitä suuresti ❤︎

Viimeisimmässä postauksessa en itsekään vielä tiennyt mitä tuleva syksy toisi tullessaan. Viimeisten kahden viikon aikana en ole pystynyt ajattelemaan oikein mitään muuta kuin mahdollisia pelinappuloiden siirtoja ja käytännön järjestelyitä asunnosta lähtien. Päätin kuin päätinkin ottaa opiskelupaikan vastaan viime viikon lopussa ja maanantain sekä tiistain vietinkin Helsingissä hoitamassa käytännönjärjestelyjä tätä koskien. Yritin kuvata vlogia näiltä päiviltä mutta eihän siitä mitään tullut asuntonäytöstä toiseen juostessa, haha. 

Olen kyllä erittäin tyrmistynyt edelleen Helsingin asuntotilanteesta, parhaimmillaan asuntonäytöissä oli jopa 50 kiinnostunutta henkilöä, aivan hirveä määrä ihmisiä! Vuokraturva, joka taitaa olla markkinajohtaja vuokra-asuntojen välityksessä, järjesti näyttöjä 15 minuutin välein ympäri Helsinkiä ja näytöissä juostiin asunto ympäri sekä annettiin paperinen hakemus välittäjälle, jonka jälkeen ei voinut tehdä muuta kuin toivoa, että saisi asunnon. Monet hakijat kävelivät vastaan useissa näytössä, ei jäänyt ainakaan epäselväksi asunnon saamisen vaikeus.

IMG_8679-1

Noin kymmenen näytön jälkeen löytyi kuitenkin mulle just "se oikea", joka ei ollut Vuokraturvan välittämä! Pienen epätoivon iskemisen jälkeen kaikki päättyi siis paremmin kuin hyvin ja sain kuin sainkin napattua itselleni juuri omien toiveideni mukaisen asunnon, jossa tulen asumaan enemmän kuin mielelläni! 

Muuttaminen ei tule olemaan helppoa, sillä tällä kertaa kyse ei ole vain viiden kuukauden pätkästä, vaan vähintään neljän vuoden opinnoista. Kaukosuhde ja reissaaminen Oulu-Helsinki väliä alkaa siis taas. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin innoissani aloittamassa koulua, ihan itsehän halusin hakea mielummin Metropolialle kuin Oulun ammattikorkeaan. Tulevasta vuodesta tulee varmasti huikea, ihanaa päästä sisustamaan uutta kotia ja vaihtaa maisemat taas Helsinkiin! Kuullaan taas pian ❤︎

Kun elämä yllättää..

IMG_9850-2

Elämä ei mene aina niin kuin uskoisi ja toivoisi, niin kuin ei mennyt mulla tälläkään kertaa. Tämä on nyt jo kolmas kerta kun kirjoitan postausta siitä, kuinka en vieläkään päässyt haluamaani yliopistoon opiskelemaan. 

Viime kesänä päätin että lähden metsästämään mun omia unelmia ja että jätän kauppatieteelliseen pyrkimisen sikseen ja lähden tavoittelemaan mun alkuperäistä unelmaa, arkkitehdin ammattia. Tiesin, että hakeminen ei tule olemaan helppoa ja laitoin kaiken peliin. Voin sanoa käsi sydämellä tehneeni kaikkeni koulupaikan eteen ja pääsykokeista jäänyt hyvä fiilis vahvisti tunnetta, että tänä vuonna koulupaikka aukeaa. Noh, kuinkas kävikään. 28.6. klo 8:15 opintopolusta iskeytyi totuus vasten kasvoja; peruuntunut. Soitin opintotoimistosta omat pääsykoepisteeni välittömästi enkä ollut uskoa korviani kun joku pirteä nainen kertoi pisterivini puhelimessa. Valmennuskurssilla kehitys ja oppiminen oli todella huimaa, eikä pisterivi näyttänyt sitten ollenkaan siltä, mitä odotin. En vieläkään tiedä mitä on tapahtunut enkä varmaan koskaan saa tietääkään. Vaikka arvioinnissa olisikin tapahtunut virhe, en usko sen tulevan ilmi missään vaiheessa. Omia töitä ei saa käydä edes katsomassa kuten muissa pääsykokeissa saa, sehän vain pahentaa tätä tuskaa.

IMG_9792-1

Noh, yksi paikka sieltä kuitenkin napsahti. Taistelin hävettävän vähällä panostuksella itselleni paikan Metropolian AMK:n Rakennusarkkitehtuuri -koulutuksesta, vieläpä aivan huikein pistein. Sitäkään en tiedä, miten nuo pisteet noin hyviksi nousi, mutta pääasia että alan koulupaikka on plakkarissa. 

Nyt en sitten tiedäkään että mitä ihmettä tekisin. Torstaista lähtien en ole muuta tehnytkään kuin pohtinut mahdollisia koulupaikkakysymyksiä eikä asia ole vielä(kään) ratkennut. Arkkitehti musta ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa tulee, sitä ei tarvitse edes miettiä. Kohti niitä arkkitehdin unelmia on onneksi olemassa useampi polku, joko suoraan yliopistoon tai ammattikorkean kautta maisterivaiheeseen, eikä niistä toinen ole varmaankaan sen parempi eikä huonompi. Ehkä tälläkin on taas joku tarkoitus jota en vain vielä osaa ajatella. 

Aluksi tuntui että kaikki lähti alta, mutta nyt ajatukset on jo tasaantuneet. Elämä vie, antaa mahdollisuuksia ja kuljettaa, pitää vain oppia tarttumaan niihin mahdollisuuksiin ennen kuin on liian myöhäistä. Unelmat on raastavia, toteutus ei ole helppoa mutta siihen uskon, että lopussa kiitos seisoo. Kliseistä tekstiä, kliseisiä ajatuksia, mutta silti niin aitoa. Jos yhden asian oon päättänyt, niin sen, että en luovuta ensimmäisen yrityksen jälkeen enkä anna yhden koulupaikan vaikuttaa mun onnellisuuteen. Loppujen lopuksi tulen päätymään just sinne minne kuulunkin, arkkitehtitoimistoon suunnittelu- ja mallinnusohjelmien taakse toteuttamaan itseäni ♥︎

Silmälasit & kiusaaminen

Yhteistyössä Instrumentariumin kanssa
IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9729

Oon ollut melkeinpä niin kauan kuin muistan erittäin arka käyttämään silmälaseja. Lasit päässä joko näkyvillä tai näkymättömillä piilolinssien muodossa mulla on ollut siis kolme vuotiaasta saakka ja muistan edelleen aivan elävästi ne hetket kun mua haukuttiin lasieni takia. Sieltä asti se on kulkenut mun harteilla ja olen toivonut että näkö paranisi yhdessä yössä tai että silmille voisi tehdä jonkun korjaavan leikkauksen. Mulla on vieläpä toisessa silmässä nelinkertaisesti enemmän vahvuuksia, joten silmien koko-ero lasit päässä on huomattava, eikä varmaan nuorelle tytölle auta itsevarmuuteen kuulla kuinka hassulta ja oudolta se näyttää. En myöskään pienempänä ymmärtänyt että kiusaaminen ei ollut ok, muistan miettineeni että vika on minussa, mun outoudessa ja että se vain nyt on ihan normaalia. En ikinä kertonut kenellekkään niistä tilanteista, se olisi varmasti auttanut pääsemään negatiivisista ajatuksista nopeammin irti :)

Nyt vihdoin alan tuntemaan oloni itsevarmaksi myös lasit päässä. Usein kun hiukset lyhenee, myös lasit istuu paremmin päähän ja nykyään käytän laseja välillä muuallakin kuin kotona. Kuulostaa ehkä erittäin oudolta, että miten kivojen silmälasien nenällä pitäminen nyt voi olla niin kauhean vaikeaa, kuvien ottamisesta ne päässä puhumattakaan, mutta onneksi tuosta ollaan päästy eteenpäin!

IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9727 instru2

Muutama viikko sitten vietettiin tosiaan huikean inspiroivaa viikonloppua Indiedaysin kanssa. Viikonloppu tuli niin tarpeeseen tämän kaiken härdellin keskellä! Päästiin kyseisessä tapahtumassa myös sovittelemaan uusia silmä- ja aurinkolaseja Instrumentariumin pisteellä ja taisin rakastua noihin kyseisiin kehyksiin. Kivat lasit mulla on itsellänikin tällä hetkellä, mutta astetta pyöreämmät kehykset alkoi houkuttamaan niin paljon, että pakko harkita kyseisiä laseja ihan tosissaan. Kevään silmälasitrendit pastellisine sävyineen, kevyine kehyksineen ja futurististen sekä klassisten mallien kanssa vei kyllä mun sydämen, ihanan rohkeita mutta silti klassisia malleja. Itse olen tottunut aina valitsemaan mahdollisimman ajattomat lasit linssieni kalliin hinnan takia, mutta ehkä ensi kerralla uskallan vihdoinkin kokeilla jotain villimpää, vaikkapa värillisiä kehyksiä ainaisten mustien tai tummanruskeiden sijaan!

Minkälaisia kokemuksia teillä on silmälaseista, oletteko kokeneet kiusaamista lapsena vai oletteko aina rokanneet itsevarmana silmälasien kanssa? Kommenttikenttä odottaa vastauksia ;)
Ihanaa viikonloppua jokaiselle joko rilleillä tai ilman ♥︎

IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9733

Instrumentarium -kuvat: 
Jere Viinikainen 
www.jereviinikainen.fi

Inspiration Weekend 2018

id6 id2

Viime viikonloppu vierähti Indiedaysin järjestämässä "Inspiration Weekend" -tapahtumassa ja täytyy sanoa, että kotiin viemisenä sain repullisen inspiraatiota, aivan kuten nimestäkin arvata saattaa. Tänä vuonna tapahtuma oli hieman erilailla järjestetty ja perinteistä päivätapahtumaa yritysten pisteiden kiertelyineen ei ollut lainkaan, vaan aloitettiin sekä perjantai- että lauantaiaamut ihanilla aamutapahtumilla hyvän ruuan, inspiroivien puhujien, venyttelyn/joogan sekä tottakai, muiden vaikuttajien seurassa! Aamutapahtumat meillä oli ihanissa Väinö Kallion uusissa tiloissa ja ei voi muuta sanoa kuin että ihastuin todenteolla tuohon konseptiin! Lauantai-ilta vierähtikin gaalahumussa Kattilahallissa!

id5

Koko tämän viikon olen ollut aivan super energinen ja inspiroitunut, vaikka sunnuntaina iskikin melkoinen väsymys/yksinäisyys/ahdistus -kohtaus. Kevät lämmittää mieltä ja kehoa eikä siitepölykauden alkaminenkaan haittaa lääkityksen ollessa kunnossa :-D Tuntuu hurjalta kuinka nopeasti kevät on vierähtänyt, vastahan muutin Helsinkiin! Ensi viikolla menenkin käymään kotona Oulussa viimeistä kertaa tälle keväälle, aika outoa että tämäkin aika on tullut kohta päätökseen.

Kuvasin viikonlopulta vlogia pitkästä aikaa, ja se löytyy nyt mun YouTube-kanavalta! Käykää katsomassa ja kertokaa mitä pidätte. Tiedossa ainakin paljon juttelua ja no, niitä gaalatunnelmia!

Aurinkoista torstaita aivan jokaiselle ❤︎



id3 id5 id4

Kevät tuli, stressi väheni

kevät1

Heihei, pitkästä aikaa! Viimeksi kerroinkin teille jo blogini uudesta suunnasta ja muutenkin rehellisyydestä ja aitoudesta joita haluaisin suuresti tuoda lisää blogiini. Viime aikoina sormet on syyhynyt kirjoittamisen suhteen ja toivoisin suuresti että mulla olisi aikaa tehdä tätä enemmänkin, mutta nyt mennään näillä satunnaisilla hetkillä. 

Koko kevät on ollut tosiaan melkoista haipakkaa, ja asunkin nykyään Helsingissä. Muutin tammikuussa tänne valmennuskurssin vuoksi, sillä kotikaupungissani Oulussa ei mulle riittävän kattavia kursseja löytynyt. Viime kesänä kirjoitin postauksen ”pettymys vai uusi alku” koulupaikkatietojen jälkeen ja sitä kirjoittaessa olin jo kallistunut vahvasti jälkimmäisen puoleen. Elokuun aikana teinkin päätökseni tämän kevään yhteishausta ja valintani oli koko elämän mittainen haave arkkitehdin ammatista. Kyllä muuten jännitti kertoa tuo päätös, myös vanhemmilleni joille yleensä pystyn puhumaan helposti omista ajatuksistani niin hyvässä kuin pahassakin. Taisin ruveta jopa itkemään kesken lauseen, olin kai silloin(kin) vähän väsynyt vuorotyöstä ja kaikesta tästä kouluunhakemisrumbasta.. 

happy2

Tammikuussa tosiaan alkoi mun lähiosuus tuosta kurssista ja siitä asti olen tehnyt täysillä töitä unelmieni ammattia kohti. Välillä väsyttää, välillä itkettää yksin oleminen ja välillä taas kaikki on just eikä melkein täydellistä. 
Palautin arkkitehtuurin ennakkotehtävät pari viikkoa sitten ja siitä singahdettiinkin pienelle hermolomalle vanhempieni kanssa Roomaan! Rooma on ollut mun haavekaupunkien listalla ties kuinka monta vuotta, mutta vihdoin löytyi sopivat lennot ja aikataulut. Roomassa kaiken maailman kivikasoja (heh) tutkiessa iho vähän paloi, eihän sitä osannut varautua +24c lämpötilaan kun suomessa oli vielä talvi lähtiessämme!

Sellaista kuuluu siis tänne. En ota mitään paineita loppukevään postauksista, mutta pyrin pitämään teidät ajan tasalla. Hirveästi mielenkiintoista kirjoitettavaa löytyisi ja mm. Rooman matkavinkkejä tulen ehdottomasti jakamaan pikimmiten! :-)

Ihanaa lauantaita ❤︎

Pinjafin 2.0

IMG_1478

Heii ja tervetuloa taas mun blogin pariin! Blogia ei ole tullut päiviteltyä nyt yli puoleen vuoteen kun on tuntunut että takki on aika tyhjä. Videoita olen kuitenkin tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti mun kanavalle (@Pinjafin) jos haluatte käydä katsomassa. Loppusyksystä kuitenkin stressaavan ravintolatyön lopetettuani on alkanut syntyä vaikka minkälaisia ideoita, joista suurimpana tämä blogi. Ensiksi se kävi mielessä ehkä pari kertaa viikossa, tyylillä "pitäisikö alkaa taas kirjoittamaan" ja pikkuhiljaa siitä tuli sellainen asia, joka pyöri mielessä jatkuvalla syötöllä. 

Vaikka blogeja ehkä luetaankin nykypäivänä vähemmän, musta tuntuu että videoiden kautta en saa kaikkea sanottua mitä haluaisin. Tiedän itse että mun verbaalinen lahjakkuus on aika olematon, sillä puhun todella epäselvästi ja liian nopeasti. Nuo asiat häiritsee aika paljon videoiden tekemistä vaikka niissä yritänkin panostaa aina erityisesti selkeään puheeseen, joten haluan kokeilla taas miltä bloggaaminen tuntuu videoiden rinnalla! Päätin aloittaa tälle vanhalle, tutulle ja turvalliselle blogialustalle uuden blogini aikakauden, ulkoasua on kuitenkin fiksailtu taas parempaan suuntaan ja fiksailua on varmasti vielä myös edessä. 

Kirjoitin ennen aikamoista sillisalaatti -blogia, mutta nyt haluan rajata pääasiallista aihealuetta vähän eri suuntaan. Pinjafin 2.0 tulee olemaan inspiraatiota, aitoa hyvinvointia, hyvää ruokaa ja tietenkin mun reseptivariaatioita, matkaa kohti arkkitehdin ammattia ja muita asioita mitkä mun elämää milloinkin koskettaa! Haluan kirjoittaa blogia josta itsekin inspiroidun ja toivon että saan saman efektin myös teissä aikaan ♥︎

Toivon sydämeni kyllyydestä että viihdyt mun blogin uudella aikakaudella ja jaksat lukea mun juttuja, olit sitten vanha lukija tai aivan uusi tuttavuus! Tekstiä näyttäisi riittävän nyt vaikka kuinka paljon, mutta pidetään tämä ensimmäinen postaus suht lyhyenä, heh. Aivan ihanaa tiistaita just sulle ja kiitos vielä hurjan paljon että olet täällä, toivottavasti viihdyt ♥︎
IMG_1473