MARRASKUUSSA AIJON VIELÄ


Heippa ja ihanaa sunnuntaita! Aika menee aivan hirvittävää vauhtia, en millään käsitä että nyt on jo 18.11! Tämä postaus olisi ollut parempi julkaista jo reilut pari viikkoa sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Syksy on ollut todella kiireinen ja tuntuu aivan käsittämättömältä, että kohta saa laittaa lomavaihteen päälle ja rentoutua. Lähden koko pitkäksi joululomaksi Ouluun ja se jaksaa piristää tämän harmauden keskellä.
Pidän itse todella paljon lukea muiden suunnitelmista ja ihan normaalista arjesta, joten ajattelin pitkästä aikaa jakaa palan mun tuikitavallista arkea teille. Nämä listat on myös loistavia, sillä kun asiat kirjoittaa ylös, tulee ne  myös tehtyä paljon suuremmalla todennäköisyydellä! 

Onko rennot postaukset omasta elämästä välillä jees vai kaipaatko pelkästään informatiivisempaa sisältöä blogeilta?


Marraskuussa aijon vielä..


  • Päivittää blogia ahkerasti; kirjoituskärpänen on päässyt puraisemaan ja tekstiä tuntuu syntyvän hyvän flown sattuessa vaikka kuinka paljon ja olen viimein saanut ratkaisun kuvausongelmiini täällä Helsingissä!
  • Kuvata Youtube -videoita pitkästä aikaa! Esimerkiksi video mun omista suosikki bujo-tarvikkeista ja nykyisestä elämäntilanteesta on tulossa lähiaikoina
  • Hoitaa viimeiset koulujutut kunnialla ja olla tyytyväinen omaan työhön palautustilaisuudessa, tämä vaatii paljon istumalihaksia ja työtä, mutta onneksi ala on juuri oikea!
  • Opetella käyttämään ArchiCADia sujuvasti; alkeet luonnistuu jo nyt kohtuudella, mutta paljon on vielä harjoiteltavaa  sujuvaan käyttöön! Tämä ei ihan pelkän marraskuun aikana tule tapahtumaan, mutta parin viikon aikana voi oppia onneksi vaikka mitä uutta
  • Ottaa omaa aikaa enemmän kuin alkusyksystä; vapaapäivät jäi silloin minimiin ja sen mukainen oli oma fiiliskin kun kotona kävi vain nukkumassa, huh.
  • Treenata paljon mutta omaa fiilistä kuunnellen, Esport Bristol on saanut mun treenimotivaation aivan uusille leveleille ♥︎ Treenaan kuitenkin vain sen verran kuin koen, että saan siitä enemmän kuin se ottaa. Tällä hetkellä käyn noin 3-5 kertaa / viikko Esportilla ja se on juuri sopivasti tähän elämäntilanteeseen. Useat ihmettelee jaksamistani, mutta oma kokemukseni on ainoastaan positiivinen kun liikkuu kaiken puurtamisen lisäksi!
  • Nauttia laatuajasta Äidin kanssa kun saan hänet tänne Helsinkiin pian seurakseni ♥︎ Ihanaa nähdä pitkästä aikaa, olen todella läheinen vanhempieni kanssa ja myös heitä on yllättävänkin kova ikävä näin kaukana asuessa
  • Hoitaa jouluvalmisteluita ennen joululoman alkua; ainakin joulukoristeita ja -lahjoja on vielä hankittava Helsingistä ennen Ouluun siirtymistä. Odotan joulua aivan tajuttoman paljon tänä vuonna! Tuntuu, että rakkauteni joulua kohtaan aina vain pahenee. Onneksi voin syyttää jouluhulludestani poikaystävääni, en nimittäin ollut yhtään näin jouluihminen ennen hänen tapaamistaan ♥︎
  • Juoda monta kuppia glögiä, rauhoittua ja fiilistellä joulumusiikkia ♥︎ Ja ehkä pakko saada riisipuuroa. 


Mitä sun marraskuun loppuun kuuluu, kenties samoja asioita?





Kuvat; Marjut Edit; Minä

8 x NÄIN SELÄTÄT KAAMOSVÄSYMYKSEN

Aletaan olla taas siinä vaiheessa syksyä, että luonnonvaloa ei nää kuin vilaukselta ikkunoiden läpi ja aurinkokin hengailee tyytyväisenä pilviverhon takana useita viikkoja peräkkäin. Aamulla töihin tai kouluun lähtiessä on pimeää ja pitkän päivän jälkeen takaisin mennessä vasta onkin. Kuulun itse ihmisryhmään jolla ainainen pimeys vaikuttaa todella paljon yleiseen fiilikseen. Näinä marraskuun pimeimpinä hetkinä voi olla vaikea muistaa ajatella positiivisesti, iloita pienistä asioista tai olla aktiivinen. Sosiaaliset tapahtumatkin voi tuntua raskailta kaiken pimeyden keskellä, kun tuntuu että se on kokoajan läsnä.  Pimeästä loppusyksystä voi kuitenkin selvitä kunnialla, joten päätin jakaa omat   kikka kolmoseni kaamosväsymyksen selättämiseen!


8 x VINKIT KAAMOSVÄSYMYKSEN SELÄTTÄMISEEN


1. Kaikista tärkein työkalu kaamosmasennuksen selättämiseen on varmasti oma mieli! Jos kaikki ärsyttää, heräät väärällä jalalla aamuisin ja kaikessa tuntuu olevan jotain pientä vikaa, vaikuttaa se meidän mieleemme aivan valtavasti. Kokoaikainen valittaminen myös tartuttaa muihin huonon fiiliksen, joten yritä edes ajatella vähän positiivisemmin, niin ettet tartuta negatiivista energiaa. Kannattaa myös ympäröida itsensä huipputyypeillä ja ottaa vaikka hieman etäisyyttä, jos kaverisi tuntuu aina vetävän sunkin mielen matalaksi.

2. Totuttele pimeyteen! En suosittele muuttamaan unirytmiä, vaan heräämään aina yhtä aikaisin ja menemään nukkumaan kuin aina ennenkin. Huolehdi, että saat nukuttua tarpeeksi yön aikana, niin päivällä ei tule kiusausta nukkua päiväunia, niiden jälkeen herääminen vasta tuskallista onkin. Jatka päivää pimenemisen jälkeenkin normaalisti, päivää on jäljellä siinä vaiheessa vielä lähes puolet!

3. Valaistuksen merkitys kasvaa varsinkin loppusyksystä. Suosin itse herätysvaloa, joka helpottaa heräämistä huomattavasti verrattuna normaaliin rämähtävään herätyskelloon. Kirkasvalolampuista on myös varmasti paljon hyötyä, sitä haluaisin itsekin kokeilla seuraavaksi! Olen myös vaihtanut kaikki kotimme vaihdettavat valonlähteet led-lamppuihin joiden valon lämpötila on 3000K normaalin 2700K sijaan. Päivänvalo on noin 5000K, mutta jo 4000K tuntuu omaan silmään julkitilan valaistukselta ja sitä suositellaankin käytettäväksi varastoissa. Kirkas vaaleampi valo vaikuttaa vireystilaan valtavan positiivisesti lämpimän sijaan.

4. Iltapäivällä kun tehokkaita työskentelytunteja pitäisi saada jatkettua kotiin palatessa, laitan usein energistä musiikkia soimaan! Kuuntelen paljon spotifyn valmislistoja sillä oon vaan liian laiska tekemään omia ja mun suosikit juuri tähän tarkoitukseen onkin "Paras fiilis" ja "Poppia työpäivään". Musiikin tahdissa ajatus ja luovuus luistaa ainakin mulla paremmin ja energiaa tulee kuin itsestään lisää ;)

5. Ehkä tärkein pointti oman mielen lisäksi; älä unohda liikuntaa! Jos sohva houkuttelee liikaa pitkän päivän jälkeen, anna mahdollisuus aamutreenaamiselle. Treenillä päivä starttaa loistavasti ja on helppo vetää energisenä aamusta iltaan. Jos taas ilta sopii sun kehon rytmeille paremmin, pakkaa treenivarusteet töihin mukaan, syö pieni välipala ja lähde treenaamaan suoraan töistä. Alussa voi tuntua tahmealta, mutta kyllä se keho heräilee nopeasti treenipaikalle päästessä. 

6. Ruokavalio ja elämäntavat ovat yllättävän suuressä roolissa vireystasoon. Näinä viikkoina on siis erityisen tärkeää pitää ruokavalion peruspilarit kunnossa, mutta kyllä pikkujouluherkutkin mahtuu  kohtuudella viikkoon, kunhan arkiruoka on terveellistä ja ravitsevaa. Syö paljon vitamiineja niin hedelmien, marjojen kuin kasvistenkin muodossa, huolehdi tasaisesta ruokarytmistä syöden muutaman tunnin välein sopivan kokoisia annoksia äläkä kyllästä ruokavaliota epäterveellisillä rasvoilla ja suurilla määrillä sokeria, niin pimeys on helpompi selättää! Suosi mielellään myös itsetehtyä, puhdasta ruokaa välttääksesi turhan prosessoinnin.

7. Etsi jotain positiivista tästäkin vuodenajasta; pidätkö tunnelmavalaistuksesta, kynttilöiden polttamisesta, joulukoristeista ja -valoista tai vaikkapa siitä, että iltaisin on ihanaa käpertyä viltin sisään glögilasi kädessä. Yritä nauttia tästä rauhallisuudesta ja pimeistä illoista, kesällä kun juoksit pää kolmantena jalkana aamusta iltamyöhään saakka, niin nyt on oiva aika rauhoittua.  

8. Anna itsellesi aikaa rauhoittumiselle ja hyväksy se, että kokoajan ei tarvitse olla energiaa täynnä. Rauhoittuminen ja rentoutuminen on mielettömän tärkeä taito hektisen arjen keskellä ♥︎

Tunnelmallista perjantaita jokaiseen kotiin ♥︎

KAUPUNGIN VAIKUTUS ONNELLISUUTEEN


Niinkuin monet jo tietääkin, tuli mulle kesällä aika yllätyksenä Helsinkiin muutto. Monesti olen kuullut jopa ihannointia asian suhteen, että Helsinkiin muuttaessa yhtäkkiä kaikki paranee ja ongelmat katoaa sekä elämästä tulee paljon parempaa ja onnellisempaa. Helsinki on ollut mulle aina kaupunki siinä missä muutkin, vaikka olenkin Oulusta kotoisin. En hakenut tänne opiskelemaan sen statuksen tai onnellisuuden perässä, vaan täysin omaa tulevaa uraani miettien. Ja onhan se hyvä vaihtaa välillä maisemia, sitä en kiellä lainkaan!

Viime aikoina mun mielen on kuitenkin vallannut yhä useammin epäselvyys siitä, missä haluaisin opiskelijavuoteni viettää. Haen ensikeväänä vielä toisen kerran opiskelemaan arkkitehtuuria yliopistoon ja tuleva yhteishaku mietityttää jo nyt. Entä jos laitankin väärän kaupungin ensimmäiseksi, entä jos olenkin onneton seuraavat vuoteni?
Yliopistoja on todella vaikeaa vertailla, varsinkin kun suurin osa tutuistani on nimenomaan Oulun yliopistossa, joten Aallon arkkitehtien koulutusohjelmasta en ole kuullut vielä keneltäkään kokemuksia. Näiden koulutusohjelmien vertailujen lisäksi on kuitenkin pohdittava sitä kaikkein tärkeintä asiaa, missä olisin onnellisimmillani? 

Aivan rehellisesti sanottuna en ole ollut tänä syksynä onneni kukkuloilla. Asiaan vaikuttaa toki hirvittävän monet asiat ja tuntuu todella väärältä sanoa tämä ääneen, sillä tiedän, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin. Mulla on ihana ja välittävä perhe, maailman paras poikaystävä, ihana koti niin Oulussa kuin Helsingissäkin ja vieläpä opiskelupaikka alalla, josta olen aina vain haaveillut. Unelmoin opiskelijan arjesta niin pitkään ja vihdoin saavutin sen mitä halusinkin. 


Jotain tästä sopasta kuitenkin puuttuu, nimittäin läheisten läsnäolo. Nykyään onneksi on kaiken maailman facetimet ja muut videopuhelut, jotka on meillä todella kovassa käytössä. Olen kuullut monen monta kertaa viime kesänä ja nyt syksyllä, että nykyään on niin paljon helpompaa olla kaukosuhteessa kun voi nähdä toisen edes videoiden välityksellä. Tottahan se on, mutta on silti totaalisesti eri asia olla oikeasti lähellä, kuin videon välityksellä kerrata kuulumisia. 

Kaiken kruunaa se, että olen ollut viimeiset kolme päivää neljän seinän sisällä sairastamassa ja voin muuten kertoa, että varsinkin näinä hetkinä toivoisin että lähellä olisi joku joka voisi käydä kaupassa, tehdä jotain syötävää ja olla vain lähellä. Poikaystävänikin lähti täältä vain puolitoista viikkoa sitten ja äiti tulee käymään pian, ikävä ei ehkä kohdistukaan tiettyihin henkilöihin vaan kotiin, joka ainakin vielä on vahvasti Oulussa. Pahimmalta tuntuu ajatella että kaikilla läheisilläni on elämänsä Oulussa  ja minulla se taas on täällä Helsingissä suurimman osan ajasta. Oulussa käydessä onneksi tuntuu siltä, että voi jatkaa siihen mihin viimeksi jäin.
Nämä tunteet on niin kovin vaikeita selittää, enkä uskonut itsekään näin tuntevani. Tulen varmasti kirjoittelemaan paikkakuntamietteitä uudelleen ennen yhteishakua, nyt kuitenkin CAD laulamaan ja mallintamaan mun ihan ensimmäistä rakennussuunnitelmaa! ♥︎ Ihanaa keskiviikkoa just sulle!

P.s. Jos sulla on kokemusta opiskelemisesta tai muuten vaan asumisesta eri kaupungeissa puolisosi kanssa, kuulisin erittäin mielellään ajatuksia aiheesta!


Elämän uudet rutiinit

IMG_0185-1

Kerroin teille kesän lopussa miten yhteishaussa kävi ja siitä, että muutan Helsinkiin opiskelemaan rakennusarkkitehtuuria. Kesä livahti ohi aivan hujauksessa ja koulu alkoi elokuun puolivälissä. Nyt mennäänkin jo lokakuun lopussa enkä millään meinaa käsittää tätä ajan kulumista. 

Viimeisen kahden kuukauden aikana oon vastannut jokaikiseen ”mitä kuuluu” kysymykseen, että kiirettä pitää. Koulu on pitänyt myös mut niin kiireisenä, että kaikki vanhat rakkaat harrastukset liikuntaa lukuunottamatta on saanut väistyä. Harjoittelen vielä koulun lisäksi ensi kevään pääsykokeisiin ja monesti en ihan itsekkään tiedä miten ehdin kaiken. Blogia en tosiaan ole pahemmin kerennyt avata elokuun jälkeen, vaan olen keskittänyt kaikki energiat Teho-opiston blogiin, johon olen saanut kunnian kirjoitella. Tehon blogiin kerron pääsykoejutuista, opiskelusta, motivaatiosta ja ihan yleisiä fiiliksiä, joten suosittelen tsekkaamaan myös sen! Tästä pääset suoraan blogiin :)

IMG_9946-1

Olen nauttinut suuresti taas koulunpenkille palaamisesta. Pari välivuotta oli aivan tarpeeksi mulle, mutta tiedän että ne oli ehkä opettavaisimmat vuodet ikinä. Opiskelu sinänsä ei ole tuntunut lainkaan vaikealta, työmäärä sen sijaan kauhistuttaa läheisiä myöten. Olen käynyt nyt vajaan kolmen kuukauden aikana kahdesti Oulussa, ja takaisin lähteminen tänne Helsinkiin on aina yhtä haastavaa. Perhe on mulle niin tärkeä, sitä ainakin oppii arvostamaan vielä enemmän välimatkan vuoksi ♥︎ Tulevaisuudensuunnitelmat pitää kuitenkin hymyn huulilla suurimman osan ajasta, eikä elämää tai kouluprojekteja saa ottaa kuitenkaan liian raskaasti. 

Meidän rakennusarkkitehtuurin koulutusohjelma ei varmasti ole helpoimmasta päästä, mutta onneksi osasin varautua siihen, että koulu laitetaan etusijalle. Välillä tuntuu ettei tunnit päivässä riitä ja yöunet tahtoo jäädä lyhyiksi, vaikka en mihinkään ”ylimääräiseen” aikaa käytä ja aikataulutan arkipäivät hyvinkin tarkasti. Opiskelijabileetkin on jäänyt ihan minimille, mutta olen aivan mielettömän iloinen siitä, että en ole kokenut paineita niissä juoksemiseta. Päätin myös, etten halua menettää yöuniani kouluprojektien vuoksi ja uni on terveellisen ja maukkaan ruoan sekä liikunnan lisäksi tärkein asia josta pidän kiinni tiukasti. Omat ajatusmaailmat on saanut melkoisen käänteen kun yhtäkkiä tekemistä onkin niin paljon, ettei kaikkea ole mahdollista suorittaa täysillä. Tekee kuitenkin hyvää oppia aikatauluttamaan ja priorisoimaan asioita, omaa terveyttä unohtamatta!

Palataan pian, ihanaa perjantaita sulle ♥︎

IMG_9955-2
Kuvat: Tytti-Kaarina

Sisustus uuteen kotiin

Nyt kun tosiaan kävi niin, että aloitan opinnot Helsingissä, tarkoittaa se myös uuden kodin sisustamista! Sisustaminen on lähellä sydäntäni ja vaikka muuttaminen hieman raskasta onkin, sisustusta mietin enemmän kuin mielelläni. 

Meidän kotona Oulussa on todella vaalea värimaailma, pehmeitä materiaaleja ja lämmin sekä kodikas tunnelma. Uuteen asuntoon haluankin hieman enemmän kontrastia, mustaa ja valkoista, pelkistettyjä graafisia kuoseja ja persoonaa. Olen aina pitänyt mustan ja valkoisen yhdistelmästä niin sisustuksessa kuin vaatteissakin, ja nyt kun saan päättää ihan yksin sisustuksesta, tulee rohkeus näkymään varmasti selvemmin. 

asuntomessut19 asuntomessut20

Koska kyseessä on väliaikainen koti, haluan sisustuksen hoituvan edullisesti. Joitain vanhoja kalusteita lähtee mukaani, samoin astioita ja suomalaista designia, mutta monet kalusteet myös jäävät vanhaan kotiimme poikaystäväni käytettäväksi. On mielenkiintoista pohtia sisustusratkaisuja joissa budjetti ei päätä huimaa, mutta lopputulos voi olla aivan yhtä tyylikäs! Rakastan tehdä käsilläni kaikkea ja mm. vanhat pinnatuolit entisöinkin tulevaa kotiani varten. 

asuntomessut15 asuntomessut17

Viime aikoina puu ja betoni on alkanut viehättää silmääni entistä enemmän mustan ja valkoisen kaverina. Olenkin pohtinut mahdollista itse tehtyä puista pöytää, materiaalin löytäminen vaan ei ole yhtä helppoa, kuin pään sisäinen ideointi, haha! Tulen pärjäämään yhdellä suurehkolla pöydällä, jossa sitten syön, opiskelen, piirrän ja hoidan koneella tehtävät asiat. En vain osaa päättää, olisiko valko- vai puukantinen pöytä parempi "yleispöytänä". Valkoisesta saa varmasti helpommin putsattua kaikki jäljet mm. tusseista ja se on mukavan rauhallinen tausta töille, mutta vaalea puukantinen pöytä olisi niin upea! Omaa silmää on alkanut hieman kyllästyttää kokonaan vaalea koti, vaikka se niin ihanan raikas onkin, kaipaan seuraavaan hieman kontrastia, rohkeutta ja persoonaa! 

Persoonasta puheenollen, meinaan vihdoinkin toteuttaa pitkäaikaisen unelmani, jossa lähes jokainen taulu on itse ottamastani kuvasta teetetty. Oulun tyylitellyn kartan haluan muistoksi kotikaupungistani, mutta muuten tarkoituksena olisi tehdä julisteet itse. Samaa suunnittelin nykyiseen kotiimme, mutta kehykset on tyytyväisinä odotelleet kuvia seinällä reilut kaksi vuotta. 

Minkälainen sisustus on mieleesi? Entä onko sinulla kokemusta puukantisesta pöydästä? Kiitos jos jaat kokemuksesi ♥︎


asuntomessut4 asuntomessut5

Kuvat Mikkelin Asuntomessuilta 2017

Viime viikon parhaat

Polkaistaan torstai käyntiin viime viikon parhailla jutuilla! Mielestäni tämä "viikon paras" -konsepti on niin kiva muistuttamaan itselleen edellisen viikon tapahtumista ja sitä kautta ehkä jopa lisäämään kiitollisuutta niitä aivan tavallisia arkipäiviä kohtaan. Muistakaa rakastaa arkea ja tehkää muutoksia elämäänne, jos jokainen viikko tuntuu vain viikonlopun odottelulta ❤︎ Ainiin, huomennahan se viikonloppu taas koittaa!

IMG_0071-1

Viime viikon paras...

...päivä oli eräs tuikitavallinen torstai kun päätettiin lähteä nauttimaan helteisestä säästä työpäivän jälkeen rannalle jätskipurkki kainalossa poikaystäväni kanssa. Näitä arkisia hetkiä on ihanaa muistella sitten talvella! 

...ruoka oli ehdottomasti Ouluun juuri rantautuneen Fafasin falafel&halloum -pita & bataattirankalaiset tsatsikilla! Tosin, viime kertaisiin bataattiranuihin oli tainnut lipsahtaa "hieman" yliannos suolaa, hyh.

...herkku oli nektariinit. Odotan aina keväällä kuin hullu että nektariinien kausi alkaisi, ehdottomasti allekirjoittaneen suosikkihedelmä, nam!

...asia oli se, että sain kuin sainkin ihanan asunnon Helsingistä! Asiasta lisää täällä.

...treeni oli pitkä kävelylenkki Oulujoen ympäristössä kauniina kesäisenä päivänä, niin kaunista ja rauhoittavaa!

...tunnelma oli kun futiksen MM-kisat loppuivat, haha! Ei sillä, tykkään kyllä katsoa pelejä ja jopa pientä haikeutta oli havaittavissa asian suhteen sillä kyseisiä pelejä tuli katseltua niin Oulussa, savossa, Rovaniemellä kuin Rukallakin, mutta pääpiirteissään on ihanaa kun iltojen ja viikonloppujen ohjelmaa ei ole päätetty etukäteen :-D

...fiilis oli, kun huomasin että kaksi viimeisintä postaustani oli kerännyt huiman joukon lukijoita ja päässyt Indiedaysin puhutuimpien listalle! Rakastan kirjoittaa, valokuvata ja tehdä videoita, joten on todella palkitsevaa löytää oman blogin nimi tuolta listalta! Kiitos kaikille lukijoilleni aivan valtavasti ❤︎

Mitkä oli sun viikon parhaat?

IMG_0059-1 IMG_0020-1-2

Muuttoa muuton perään

IMG_8835-1 IMG_8692-1

Ihanaa torstaita tyypit! Kiitos aivan hurjasti teille jokaiselle edelliseen postaukseen kommentoineelle, sen lukeneelle tai asiasta viestiä laittaneille, arvostan sitä suuresti ❤︎

Viimeisimmässä postauksessa en itsekään vielä tiennyt mitä tuleva syksy toisi tullessaan. Viimeisten kahden viikon aikana en ole pystynyt ajattelemaan oikein mitään muuta kuin mahdollisia pelinappuloiden siirtoja ja käytännön järjestelyitä asunnosta lähtien. Päätin kuin päätinkin ottaa opiskelupaikan vastaan viime viikon lopussa ja maanantain sekä tiistain vietinkin Helsingissä hoitamassa käytännönjärjestelyjä tätä koskien. Yritin kuvata vlogia näiltä päiviltä mutta eihän siitä mitään tullut asuntonäytöstä toiseen juostessa, haha. 

Olen kyllä erittäin tyrmistynyt edelleen Helsingin asuntotilanteesta, parhaimmillaan asuntonäytöissä oli jopa 50 kiinnostunutta henkilöä, aivan hirveä määrä ihmisiä! Vuokraturva, joka taitaa olla markkinajohtaja vuokra-asuntojen välityksessä, järjesti näyttöjä 15 minuutin välein ympäri Helsinkiä ja näytöissä juostiin asunto ympäri sekä annettiin paperinen hakemus välittäjälle, jonka jälkeen ei voinut tehdä muuta kuin toivoa, että saisi asunnon. Monet hakijat kävelivät vastaan useissa näytössä, ei jäänyt ainakaan epäselväksi asunnon saamisen vaikeus.

IMG_8679-1

Noin kymmenen näytön jälkeen löytyi kuitenkin mulle just "se oikea", joka ei ollut Vuokraturvan välittämä! Pienen epätoivon iskemisen jälkeen kaikki päättyi siis paremmin kuin hyvin ja sain kuin sainkin napattua itselleni juuri omien toiveideni mukaisen asunnon, jossa tulen asumaan enemmän kuin mielelläni! 

Muuttaminen ei tule olemaan helppoa, sillä tällä kertaa kyse ei ole vain viiden kuukauden pätkästä, vaan vähintään neljän vuoden opinnoista. Kaukosuhde ja reissaaminen Oulu-Helsinki väliä alkaa siis taas. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin innoissani aloittamassa koulua, ihan itsehän halusin hakea mielummin Metropolialle kuin Oulun ammattikorkeaan. Tulevasta vuodesta tulee varmasti huikea, ihanaa päästä sisustamaan uutta kotia ja vaihtaa maisemat taas Helsinkiin! Kuullaan taas pian ❤︎

Kun elämä yllättää..

IMG_9850-2

Elämä ei mene aina niin kuin uskoisi ja toivoisi, niin kuin ei mennyt mulla tälläkään kertaa. Tämä on nyt jo kolmas kerta kun kirjoitan postausta siitä, kuinka en vieläkään päässyt haluamaani yliopistoon opiskelemaan. 

Viime kesänä päätin että lähden metsästämään mun omia unelmia ja että jätän kauppatieteelliseen pyrkimisen sikseen ja lähden tavoittelemaan mun alkuperäistä unelmaa, arkkitehdin ammattia. Tiesin, että hakeminen ei tule olemaan helppoa ja laitoin kaiken peliin. Voin sanoa käsi sydämellä tehneeni kaikkeni koulupaikan eteen ja pääsykokeista jäänyt hyvä fiilis vahvisti tunnetta, että tänä vuonna koulupaikka aukeaa. Noh, kuinkas kävikään. 28.6. klo 8:15 opintopolusta iskeytyi totuus vasten kasvoja; peruuntunut. Soitin opintotoimistosta omat pääsykoepisteeni välittömästi enkä ollut uskoa korviani kun joku pirteä nainen kertoi pisterivini puhelimessa. Valmennuskurssilla kehitys ja oppiminen oli todella huimaa, eikä pisterivi näyttänyt sitten ollenkaan siltä, mitä odotin. En vieläkään tiedä mitä on tapahtunut enkä varmaan koskaan saa tietääkään. Vaikka arvioinnissa olisikin tapahtunut virhe, en usko sen tulevan ilmi missään vaiheessa. Omia töitä ei saa käydä edes katsomassa kuten muissa pääsykokeissa saa, sehän vain pahentaa tätä tuskaa.

IMG_9792-1

Noh, yksi paikka sieltä kuitenkin napsahti. Taistelin hävettävän vähällä panostuksella itselleni paikan Metropolian AMK:n Rakennusarkkitehtuuri -koulutuksesta, vieläpä aivan huikein pistein. Sitäkään en tiedä, miten nuo pisteet noin hyviksi nousi, mutta pääasia että alan koulupaikka on plakkarissa. 

Nyt en sitten tiedäkään että mitä ihmettä tekisin. Torstaista lähtien en ole muuta tehnytkään kuin pohtinut mahdollisia koulupaikkakysymyksiä eikä asia ole vielä(kään) ratkennut. Arkkitehti musta ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa tulee, sitä ei tarvitse edes miettiä. Kohti niitä arkkitehdin unelmia on onneksi olemassa useampi polku, joko suoraan yliopistoon tai ammattikorkean kautta maisterivaiheeseen, eikä niistä toinen ole varmaankaan sen parempi eikä huonompi. Ehkä tälläkin on taas joku tarkoitus jota en vain vielä osaa ajatella. 

Aluksi tuntui että kaikki lähti alta, mutta nyt ajatukset on jo tasaantuneet. Elämä vie, antaa mahdollisuuksia ja kuljettaa, pitää vain oppia tarttumaan niihin mahdollisuuksiin ennen kuin on liian myöhäistä. Unelmat on raastavia, toteutus ei ole helppoa mutta siihen uskon, että lopussa kiitos seisoo. Kliseistä tekstiä, kliseisiä ajatuksia, mutta silti niin aitoa. Jos yhden asian oon päättänyt, niin sen, että en luovuta ensimmäisen yrityksen jälkeen enkä anna yhden koulupaikan vaikuttaa mun onnellisuuteen. Loppujen lopuksi tulen päätymään just sinne minne kuulunkin, arkkitehtitoimistoon suunnittelu- ja mallinnusohjelmien taakse toteuttamaan itseäni ♥︎

Silmälasit & kiusaaminen

Yhteistyössä Instrumentariumin kanssa
IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9729

Oon ollut melkeinpä niin kauan kuin muistan erittäin arka käyttämään silmälaseja. Lasit päässä joko näkyvillä tai näkymättömillä piilolinssien muodossa mulla on ollut siis kolme vuotiaasta saakka ja muistan edelleen aivan elävästi ne hetket kun mua haukuttiin lasieni takia. Sieltä asti se on kulkenut mun harteilla ja olen toivonut että näkö paranisi yhdessä yössä tai että silmille voisi tehdä jonkun korjaavan leikkauksen. Mulla on vieläpä toisessa silmässä nelinkertaisesti enemmän vahvuuksia, joten silmien koko-ero lasit päässä on huomattava, eikä varmaan nuorelle tytölle auta itsevarmuuteen kuulla kuinka hassulta ja oudolta se näyttää. En myöskään pienempänä ymmärtänyt että kiusaaminen ei ollut ok, muistan miettineeni että vika on minussa, mun outoudessa ja että se vain nyt on ihan normaalia. En ikinä kertonut kenellekkään niistä tilanteista, se olisi varmasti auttanut pääsemään negatiivisista ajatuksista nopeammin irti :)

Nyt vihdoin alan tuntemaan oloni itsevarmaksi myös lasit päässä. Usein kun hiukset lyhenee, myös lasit istuu paremmin päähän ja nykyään käytän laseja välillä muuallakin kuin kotona. Kuulostaa ehkä erittäin oudolta, että miten kivojen silmälasien nenällä pitäminen nyt voi olla niin kauhean vaikeaa, kuvien ottamisesta ne päässä puhumattakaan, mutta onneksi tuosta ollaan päästy eteenpäin!

IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9727 instru2

Muutama viikko sitten vietettiin tosiaan huikean inspiroivaa viikonloppua Indiedaysin kanssa. Viikonloppu tuli niin tarpeeseen tämän kaiken härdellin keskellä! Päästiin kyseisessä tapahtumassa myös sovittelemaan uusia silmä- ja aurinkolaseja Instrumentariumin pisteellä ja taisin rakastua noihin kyseisiin kehyksiin. Kivat lasit mulla on itsellänikin tällä hetkellä, mutta astetta pyöreämmät kehykset alkoi houkuttamaan niin paljon, että pakko harkita kyseisiä laseja ihan tosissaan. Kevään silmälasitrendit pastellisine sävyineen, kevyine kehyksineen ja futurististen sekä klassisten mallien kanssa vei kyllä mun sydämen, ihanan rohkeita mutta silti klassisia malleja. Itse olen tottunut aina valitsemaan mahdollisimman ajattomat lasit linssieni kalliin hinnan takia, mutta ehkä ensi kerralla uskallan vihdoinkin kokeilla jotain villimpää, vaikkapa värillisiä kehyksiä ainaisten mustien tai tummanruskeiden sijaan!

Minkälaisia kokemuksia teillä on silmälaseista, oletteko kokeneet kiusaamista lapsena vai oletteko aina rokanneet itsevarmana silmälasien kanssa? Kommenttikenttä odottaa vastauksia ;)
Ihanaa viikonloppua jokaiselle joko rilleillä tai ilman ♥︎

IBA2018_Kuvaaja_Jere_Viinikainen-9733

Instrumentarium -kuvat: 
Jere Viinikainen 
www.jereviinikainen.fi

Inspiration Weekend 2018

id6 id2

Viime viikonloppu vierähti Indiedaysin järjestämässä "Inspiration Weekend" -tapahtumassa ja täytyy sanoa, että kotiin viemisenä sain repullisen inspiraatiota, aivan kuten nimestäkin arvata saattaa. Tänä vuonna tapahtuma oli hieman erilailla järjestetty ja perinteistä päivätapahtumaa yritysten pisteiden kiertelyineen ei ollut lainkaan, vaan aloitettiin sekä perjantai- että lauantaiaamut ihanilla aamutapahtumilla hyvän ruuan, inspiroivien puhujien, venyttelyn/joogan sekä tottakai, muiden vaikuttajien seurassa! Aamutapahtumat meillä oli ihanissa Väinö Kallion uusissa tiloissa ja ei voi muuta sanoa kuin että ihastuin todenteolla tuohon konseptiin! Lauantai-ilta vierähtikin gaalahumussa Kattilahallissa!

id5

Koko tämän viikon olen ollut aivan super energinen ja inspiroitunut, vaikka sunnuntaina iskikin melkoinen väsymys/yksinäisyys/ahdistus -kohtaus. Kevät lämmittää mieltä ja kehoa eikä siitepölykauden alkaminenkaan haittaa lääkityksen ollessa kunnossa :-D Tuntuu hurjalta kuinka nopeasti kevät on vierähtänyt, vastahan muutin Helsinkiin! Ensi viikolla menenkin käymään kotona Oulussa viimeistä kertaa tälle keväälle, aika outoa että tämäkin aika on tullut kohta päätökseen.

Kuvasin viikonlopulta vlogia pitkästä aikaa, ja se löytyy nyt mun YouTube-kanavalta! Käykää katsomassa ja kertokaa mitä pidätte. Tiedossa ainakin paljon juttelua ja no, niitä gaalatunnelmia!

Aurinkoista torstaita aivan jokaiselle ❤︎



id3 id5 id4

Kevät tuli, stressi väheni

kevät1

Heihei, pitkästä aikaa! Viimeksi kerroinkin teille jo blogini uudesta suunnasta ja muutenkin rehellisyydestä ja aitoudesta joita haluaisin suuresti tuoda lisää blogiini. Viime aikoina sormet on syyhynyt kirjoittamisen suhteen ja toivoisin suuresti että mulla olisi aikaa tehdä tätä enemmänkin, mutta nyt mennään näillä satunnaisilla hetkillä. 

Koko kevät on ollut tosiaan melkoista haipakkaa, ja asunkin nykyään Helsingissä. Muutin tammikuussa tänne valmennuskurssin vuoksi, sillä kotikaupungissani Oulussa ei mulle riittävän kattavia kursseja löytynyt. Viime kesänä kirjoitin postauksen ”pettymys vai uusi alku” koulupaikkatietojen jälkeen ja sitä kirjoittaessa olin jo kallistunut vahvasti jälkimmäisen puoleen. Elokuun aikana teinkin päätökseni tämän kevään yhteishausta ja valintani oli koko elämän mittainen haave arkkitehdin ammatista. Kyllä muuten jännitti kertoa tuo päätös, myös vanhemmilleni joille yleensä pystyn puhumaan helposti omista ajatuksistani niin hyvässä kuin pahassakin. Taisin ruveta jopa itkemään kesken lauseen, olin kai silloin(kin) vähän väsynyt vuorotyöstä ja kaikesta tästä kouluunhakemisrumbasta.. 

happy2

Tammikuussa tosiaan alkoi mun lähiosuus tuosta kurssista ja siitä asti olen tehnyt täysillä töitä unelmieni ammattia kohti. Välillä väsyttää, välillä itkettää yksin oleminen ja välillä taas kaikki on just eikä melkein täydellistä. 
Palautin arkkitehtuurin ennakkotehtävät pari viikkoa sitten ja siitä singahdettiinkin pienelle hermolomalle vanhempieni kanssa Roomaan! Rooma on ollut mun haavekaupunkien listalla ties kuinka monta vuotta, mutta vihdoin löytyi sopivat lennot ja aikataulut. Roomassa kaiken maailman kivikasoja (heh) tutkiessa iho vähän paloi, eihän sitä osannut varautua +24c lämpötilaan kun suomessa oli vielä talvi lähtiessämme!

Sellaista kuuluu siis tänne. En ota mitään paineita loppukevään postauksista, mutta pyrin pitämään teidät ajan tasalla. Hirveästi mielenkiintoista kirjoitettavaa löytyisi ja mm. Rooman matkavinkkejä tulen ehdottomasti jakamaan pikimmiten! :-)

Ihanaa lauantaita ❤︎

Pinjafin 2.0

IMG_1478

Heii ja tervetuloa taas mun blogin pariin! Blogia ei ole tullut päiviteltyä nyt yli puoleen vuoteen kun on tuntunut että takki on aika tyhjä. Videoita olen kuitenkin tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti mun kanavalle (@Pinjafin) jos haluatte käydä katsomassa. Loppusyksystä kuitenkin stressaavan ravintolatyön lopetettuani on alkanut syntyä vaikka minkälaisia ideoita, joista suurimpana tämä blogi. Ensiksi se kävi mielessä ehkä pari kertaa viikossa, tyylillä "pitäisikö alkaa taas kirjoittamaan" ja pikkuhiljaa siitä tuli sellainen asia, joka pyöri mielessä jatkuvalla syötöllä. 

Vaikka blogeja ehkä luetaankin nykypäivänä vähemmän, musta tuntuu että videoiden kautta en saa kaikkea sanottua mitä haluaisin. Tiedän itse että mun verbaalinen lahjakkuus on aika olematon, sillä puhun todella epäselvästi ja liian nopeasti. Nuo asiat häiritsee aika paljon videoiden tekemistä vaikka niissä yritänkin panostaa aina erityisesti selkeään puheeseen, joten haluan kokeilla taas miltä bloggaaminen tuntuu videoiden rinnalla! Päätin aloittaa tälle vanhalle, tutulle ja turvalliselle blogialustalle uuden blogini aikakauden, ulkoasua on kuitenkin fiksailtu taas parempaan suuntaan ja fiksailua on varmasti vielä myös edessä. 

Kirjoitin ennen aikamoista sillisalaatti -blogia, mutta nyt haluan rajata pääasiallista aihealuetta vähän eri suuntaan. Pinjafin 2.0 tulee olemaan inspiraatiota, aitoa hyvinvointia, hyvää ruokaa ja tietenkin mun reseptivariaatioita, matkaa kohti arkkitehdin ammattia ja muita asioita mitkä mun elämää milloinkin koskettaa! Haluan kirjoittaa blogia josta itsekin inspiroidun ja toivon että saan saman efektin myös teissä aikaan ♥︎

Toivon sydämeni kyllyydestä että viihdyt mun blogin uudella aikakaudella ja jaksat lukea mun juttuja, olit sitten vanha lukija tai aivan uusi tuttavuus! Tekstiä näyttäisi riittävän nyt vaikka kuinka paljon, mutta pidetään tämä ensimmäinen postaus suht lyhyenä, heh. Aivan ihanaa tiistaita just sulle ja kiitos vielä hurjan paljon että olet täällä, toivottavasti viihdyt ♥︎
IMG_1473