2.5 vuotta rakennusarkkitehdin opintoja

 

Aloitin noin 2.5 vuotta sitten opinnot Helsingissä Metropolia ammattikorkeakoulussa Rakennusarkkitehtuurin opintolinjalla. Odotukset tästä koulutuksesta oli korkealla, mutta siitä huolimatta pohdin ja koin tietynlaista epävarmuutta, ettei ole mahdollista että opiskelu olisi yhtä haastavaa ja aikaavievää kuin yliopiston puolella, joka oli ensimmäinen vaihtoehtoni hakukohteeksi. 

Olen ikuinen aikaoptimisti joka tuli esille myös tämän asian kanssa - aikaahan tämä opiskelu vie ja aivan hirveästi viekin. Ensimmäisenä vuotena hain vielä yliopistoonkin uudestaan ja muutenkin on tuntunut koko opiskelun ajan, että kokoajan on monta rautaa tulessa yhtä aikaisesti. Viimeisen vuoden olen myös tehnyt töitä - en paljon, mutta sen minkä on ehtinyt opintojen ohella. Olen kiitollinen, että olen päässyt urallani hyvin alkuun jo tässä vaiheessa opintojani enkä malttaisi odottaa, mistä löydän itseni vaikkapa 10 vuoden kuluttua! Tätä koulutusta on jäljellä vielä noin 1.5 vuotta, joten mennään jo lähempänä valmistumista kuin aloitusta, hurjaa!

Opiskelut aloittaessani oli todellakin tarkoituksena ottaa teidät mukaan tähän matkaan paremmin - aika ja jaksaminen ei kuitenkaan ole antanut tässä asiassa periksi. Nyt kuitenkin syyslukukauden jälkeen voin kertoa, että ajattelin vihdoin aloittaa kertomaan opiskelijatarinoita enemmän niin tänne blogiin, kuin myös Instagraminkin puolelle. Suosittelen siis seuraamaan minua myös siellä, @pinjafin käyttäjän takaa. 

Mielestäni luovien alojen opiskelusta kirjoitetaan ja puhutaan aivan liian vähän - yritin itse kuumeisesti löytää tietoa aloittaessani opintoja, että millaista arkkitehtuurin opiskelu tulisi olemaan, mutta tietoa ei löytynyt lähes lainkaan. Toivon siis, että voin tarjota jatkossa näillä kanavillani tietoa ja fiiliksiä mahdollisesti alaa pohtiville ja muuten vain kiinnostuneille ❤︎

Me ostettiin asunto!

Heippa ja tervetuloa mun blogini maailmaan, pitkästä aikaa!

Tehtiin kaupat talvella pitkään harkitusta ja toivotusta ensiasunnostamme, jonne pääsimme muuttamaan aivan hiljattain. Blogini on ollut hieman tauolla viime aikoina, sillä olen pohtinut mitä aihepiiriä haluan blogiini kirjoittaa. Ajatukset lähti aihepiirin muuttamisesta, kun sain kunnian olla Teho-opiston bloggaajana vuonna 2018-2019 - miksi en kirjottaisi omassa blogissani tekstejä rakennusarkkitehdin opinnoista ja kotimme sisustuksesta?

Olen pyöritellyt pitkään mielessäni blogini uudistusta ja tässä nyt ollaan, valmiina uusiin koitoksiin! Tulevaisuudessa blogistani tulee löytymään enemmän asia/informaatiotyyppisiä tekstejä ja vinkkejä - niin arkkitehtuurista, arkkitehdiksi opiskelemaan tähtääville kuin kodistakin! 

Asuntokauppojen tekeminen oli jännää ja päästiin onneksemme allekirjoittamaan fyysisesti paikan päälle yleistyvien, sähköisten kauppojen sijaan. Tuntui hurjalta laittaa nimet paperiin ja vaikka tiesimme tarkkaan muuttopäivän pitkän aikaa, tuli muutto silti aivan yllättäen ja kiireen saattelemana. Elämä ensimmäisessä omassa (yhteisessä) kodissa tuntuu erittäin ihanalta ja lupaankin ottaa teidät mukaan niin asunnon etsintä -prosessiin, käytännön järjestelyihin, hyvän asunnon kriteerien listaamiseen ja myös (pienen asunnon) sisustamiseen sekä muuhun järjestelyyn!

Lapsuuden kesämuistoja & sarjavinkkejä kesään

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn kanssa.

Kesä on taas täällä ja pitkään odotetut kesälomat käsillä. En ole varmaan ainoa henkilö, joka rakastaa suunnitella kesän reissuja ja matkoja pitkään ja hartaasti, sillä kesä on oikeastaan ainoa vuodenaika kun aikaa on enemmän läheisille ja matkustelulle.

Muistan todella monia ihania kesämuistoja lapsuudestani ja useat niistä liittyvät jotenkin automatkailuun tai vaihtoehtoisesti ulkomaanmatkoihin. Lomat vietettiin aina muualla kuin kotona ja kesämökki ei ole koskaan ollut meidän perheen pakopaikkana. Kesällä ajeltiin autolla ympäri Suomea tapaamassa sukulaisia ja viettämässä ihania kesäpäiviä, huvi- ja vesipuistoja unohtamatta! Aika on oikein kullannut nämä lapsuuden kesämuistot ja vielä tänäkin päivänä mieleeni tulvii kesäinen lämmin ja hyvä fiilis aina pitkän ajomatkan startatessa. Suurimpana erona taitaa olla nykyään se, että myös minut löytää usein ratin takaa.

Nykyään lomamatkojen lähestyessä käyn aina läpi lomailtojen rentoutumista varten uusimmat leffat ja sarjat, joiden paras valikoima löytyy mielestäni ehdottomasti Viaplay:stä. Valikoima sopii niin perheen pienimille, laadukkaiden sarjojen rakastajille ja sarjojen suurkuluttajille. Parasta Viaplayssa on sen todella laajan valikoiman lisäksi huikea mobiiliapplikaatio, jonka saa ladattua kaikille mobiililaitteille. App:stä löytyy itselläni kovassa käytössä oleva "offline -toiminto" jonka avulla saat ladattua suosikki sarjat ja leffat suoraan laitteeseen, niin katselu onnistuu myös ilman internet yhteyttä hyvällä resoluutiolla ilman pätkimistä! Lomalla parasta on perheen kanssa vietetty laatuaikaa  ja iltaisin muunmuassa kortin pelaamisen lisäksi juurikin elokuvat on meillä suosittu rentoutumis- ja yhdessäolokeino.

Viaplayn tarjonnassa omia suosikkejani on ehdottomasti hurjan koukuttava Blacklist ja Four hands menu, pidän erityisesti laadukkaista ja jännittävistä sarjoista, mutta myös erityisesti kokkiohjelmat on mieleeni. Tarjonnassa parasta onkin sen laajuus, jokaiseen mielialaan löytyy katsottavaa. Elokuvia tulee myös katsottua jonkin verran ja Viaplayn valikoimasta löytää huikeita uutuuksia! Kesän katsomislistalla on edellämainittujen sarjojen lisäksi muunmuassa uutuuselokuvat Book Club, Table 19, Selviytyminen, The Judge sekä Mamma Mia!. Ihan heti ei katsominen lopu!

Nyt myös sinulla on mahdollisuus voittaa 2kk Viaplayn leffat&sarjat -paketin katseluaikaa kommentoimalla tähän postaukseen, että oletko kokeillut jo Viaplayn offline -toimintoa? Arvonnan säännöt pääset lukemaan TÄÄLTÄ ja aikaa osallistua on 4.7.2019 saakka!

Kun elämä yllättää..

Elämä ei mene aina niin kuin uskoisi ja toivoisi, niin kuin ei mennyt mulla tälläkään kertaa. Tämä on nyt jo kolmas kerta kun kirjoitan postausta siitä, kuinka en vieläkään päässyt haluamaani yliopistoon opiskelemaan. 

Viime kesänä päätin että lähden metsästämään mun omia unelmia ja että jätän kauppatieteelliseen pyrkimisen sikseen ja lähden tavoittelemaan mun alkuperäistä unelmaa, arkkitehdin ammattia. Tiesin, että hakeminen ei tule olemaan helppoa ja laitoin kaiken peliin. Voin sanoa käsi sydämellä tehneeni kaikkeni koulupaikan eteen ja pääsykokeista jäänyt hyvä fiilis vahvisti tunnetta, että tänä vuonna koulupaikka aukeaa. Noh, kuinkas kävikään. 28.6. klo 8:15 opintopolusta iskeytyi totuus vasten kasvoja; peruuntunut. Soitin opintotoimistosta omat pääsykoepisteeni välittömästi enkä ollut uskoa korviani kun joku pirteä nainen kertoi pisterivini puhelimessa. Valmennuskurssilla kehitys ja oppiminen oli todella huimaa, eikä pisterivi näyttänyt sitten ollenkaan siltä, mitä odotin. En vieläkään tiedä mitä on tapahtunut enkä varmaan koskaan saa tietääkään. Vaikka arvioinnissa olisikin tapahtunut virhe, en usko sen tulevan ilmi missään vaiheessa. Omia töitä ei saa käydä edes katsomassa kuten muissa pääsykokeissa saa, sehän vain pahentaa tätä tuskaa.

Noh, yksi paikka sieltä kuitenkin napsahti. Taistelin hävettävän vähällä panostuksella itselleni paikan Metropolian AMK:n Rakennusarkkitehtuuri -koulutuksesta, vieläpä aivan huikein pistein. Sitäkään en tiedä, miten nuo pisteet noin hyviksi nousi, mutta pääasia että alan koulupaikka on plakkarissa. 

Nyt en sitten tiedäkään että mitä ihmettä tekisin. Torstaista lähtien en ole muuta tehnytkään kuin pohtinut mahdollisia koulupaikkakysymyksiä eikä asia ole vielä(kään) ratkennut. Arkkitehti musta ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa tulee, sitä ei tarvitse edes miettiä. Kohti niitä arkkitehdin unelmia on onneksi olemassa useampi polku, joko suoraan yliopistoon tai ammattikorkean kautta maisterivaiheeseen, eikä niistä toinen ole varmaankaan sen parempi eikä huonompi. Ehkä tälläkin on taas joku tarkoitus jota en vain vielä osaa ajatella. 

Aluksi tuntui että kaikki lähti alta, mutta nyt ajatukset on jo tasaantuneet. Elämä vie, antaa mahdollisuuksia ja kuljettaa, pitää vain oppia tarttumaan niihin mahdollisuuksiin ennen kuin on liian myöhäistä. Unelmat on raastavia, toteutus ei ole helppoa mutta siihen uskon, että lopussa kiitos seisoo. Kliseistä tekstiä, kliseisiä ajatuksia, mutta silti niin aitoa. Jos yhden asian oon päättänyt, niin sen, että en luovuta ensimmäisen yrityksen jälkeen enkä anna yhden koulupaikan vaikuttaa mun onnellisuuteen. Loppujen lopuksi tulen päätymään just sinne minne kuulunkin, arkkitehtitoimistoon suunnittelu- ja mallinnusohjelmien taakse toteuttamaan itseäni ♥︎

Kuvat: Tytti-Kaarina Myöhänen

Inspiration Weekend 2018

Viime viikonloppu vierähti Indiedaysin järjestämässä "Inspiration Weekend" -tapahtumassa ja täytyy sanoa, että kotiin viemisenä sain repullisen inspiraatiota, aivan kuten nimestäkin arvata saattaa. Tänä vuonna tapahtuma oli hieman erilailla järjestetty ja perinteistä päivätapahtumaa yritysten pisteiden kiertelyineen ei ollut lainkaan, vaan aloitettiin sekä perjantai- että lauantaiaamut ihanilla aamutapahtumilla hyvän ruuan, inspiroivien puhujien, venyttelyn/joogan sekä tottakai, muiden vaikuttajien seurassa! Aamutapahtumat meillä oli ihanissa Väinö Kallion uusissa tiloissa ja ei voi muuta sanoa kuin että ihastuin todenteolla tuohon konseptiin! Lauantai-ilta vierähtikin gaalahumussa Kattilahallissa!

Koko tämän viikon olen ollut aivan super energinen ja inspiroitunut, vaikka sunnuntaina iskikin melkoinen väsymys/yksinäisyys/ahdistus -kohtaus. Kevät lämmittää mieltä ja kehoa eikä siitepölykauden alkaminenkaan haittaa lääkityksen ollessa kunnossa :-D Tuntuu hurjalta kuinka nopeasti kevät on vierähtänyt, vastahan muutin Helsinkiin! Ensi viikolla menenkin käymään kotona Oulussa viimeistä kertaa tälle keväälle, aika outoa että tämäkin aika on tullut kohta päätökseen.

Kuvasin viikonlopulta vlogia pitkästä aikaa, ja se löytyy nyt mun YouTube-kanavalta! Käykää katsomassa ja kertokaa mitä pidätte. Tiedossa ainakin paljon juttelua ja no, niitä gaalatunnelmia!

Aurinkoista torstaita aivan jokaiselle ❤︎

Kevät tuli, stressi väheni

Heihei, pitkästä aikaa! Viimeksi kerroinkin teille jo blogini uudesta suunnasta ja muutenkin rehellisyydestä ja aitoudesta joita haluaisin suuresti tuoda lisää blogiini. Viime aikoina sormet on syyhynyt kirjoittamisen suhteen ja toivoisin suuresti että mulla olisi aikaa tehdä tätä enemmänkin, mutta nyt mennään näillä satunnaisilla hetkillä. 

Koko kevät on ollut tosiaan melkoista haipakkaa, ja asunkin nykyään Helsingissä. Muutin tammikuussa tänne valmennuskurssin vuoksi, sillä kotikaupungissani Oulussa ei mulle riittävän kattavia kursseja löytynyt. Viime kesänä kirjoitin postauksen ”pettymys vai uusi alku” koulupaikkatietojen jälkeen ja sitä kirjoittaessa olin jo kallistunut vahvasti jälkimmäisen puoleen. Elokuun aikana teinkin päätökseni tämän kevään yhteishausta ja valintani oli koko elämän mittainen haave arkkitehdin ammatista. Kyllä muuten jännitti kertoa tuo päätös, myös vanhemmilleni joille yleensä pystyn puhumaan helposti omista ajatuksistani niin hyvässä kuin pahassakin. Taisin ruveta jopa itkemään kesken lauseen, olin kai silloin(kin) vähän väsynyt vuorotyöstä ja kaikesta tästä kouluunhakemisrumbasta.. 

Tammikuussa tosiaan alkoi mun lähiosuus tuosta kurssista ja siitä asti olen tehnyt täysillä töitä unelmieni ammattia kohti. Välillä väsyttää, välillä itkettää yksin oleminen ja välillä taas kaikki on just eikä melkein täydellistä. 

Palautin arkkitehtuurin ennakkotehtävät pari viikkoa sitten ja siitä singahdettiinkin pienelle hermolomalle vanhempieni kanssa Roomaan! Rooma on ollut mun haavekaupunkien listalla ties kuinka monta vuotta, mutta vihdoin löytyi sopivat lennot ja aikataulut. Roomassa kaiken maailman kivikasoja (heh) tutkiessa iho vähän paloi, eihän sitä osannut varautua +24c lämpötilaan kun suomessa oli vielä talvi lähtiessämme!

Sellaista kuuluu siis tänne. En ota mitään paineita loppukevään postauksista, mutta pyrin pitämään teidät ajan tasalla. Hirveästi mielenkiintoista kirjoitettavaa löytyisi ja mm. Rooman matkavinkkejä tulen ehdottomasti jakamaan pikimmiten! :-)

Ihanaa lauantaita ❤︎

Pinjafin 2.0

Heii ja tervetuloa taas mun blogin pariin! Blogia ei ole tullut päiviteltyä nyt yli puoleen vuoteen kun on tuntunut että takki on aika tyhjä. Videoita olen kuitenkin tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti mun kanavalle (@Pinjafin) jos haluatte käydä katsomassa. Loppusyksystä kuitenkin stressaavan ravintolatyön lopetettuani on alkanut syntyä vaikka minkälaisia ideoita, joista suurimpana tämä blogi. Ensiksi se kävi mielessä ehkä pari kertaa viikossa, tyylillä "pitäisikö alkaa taas kirjoittamaan" ja pikkuhiljaa siitä tuli sellainen asia, joka pyöri mielessä jatkuvalla syötöllä. 

Vaikka blogeja ehkä luetaankin nykypäivänä vähemmän, musta tuntuu että videoiden kautta en saa kaikkea sanottua mitä haluaisin. Tiedän itse että mun verbaalinen lahjakkuus on aika olematon, sillä puhun todella epäselvästi ja liian nopeasti. Nuo asiat häiritsee aika paljon videoiden tekemistä vaikka niissä yritänkin panostaa aina erityisesti selkeään puheeseen, joten haluan kokeilla taas miltä bloggaaminen tuntuu videoiden rinnalla! Päätin aloittaa tälle vanhalle, tutulle ja turvalliselle blogialustalle uuden blogini aikakauden, ulkoasua on kuitenkin fiksailtu taas parempaan suuntaan ja fiksailua on varmasti vielä myös edessä. 

Kirjoitin ennen aikamoista sillisalaatti -blogia, mutta nyt haluan rajata pääasiallista aihealuetta vähän eri suuntaan. Pinjafin 2.0 tulee olemaan inspiraatiota, aitoa hyvinvointia, hyvää ruokaa ja tietenkin mun reseptivariaatioita, matkaa kohti arkkitehdin ammattia ja muita asioita mitkä mun elämää milloinkin koskettaa! Haluan kirjoittaa blogia josta itsekin inspiroidun ja toivon että saan saman efektin myös teissä aikaan ♥︎

Toivon sydämeni kyllyydestä että viihdyt mun blogin uudella aikakaudella ja jaksat lukea mun juttuja, olit sitten vanha lukija tai aivan uusi tuttavuus! Tekstiä näyttäisi riittävän nyt vaikka kuinka paljon, mutta pidetään tämä ensimmäinen postaus suht lyhyenä, heh. Aivan ihanaa tiistaita just sulle ja kiitos vielä hurjan paljon että olet täällä, toivottavasti viihdyt ♥︎

PETTYMYS VAI UUSI ALKU?

Monet teistä varmasti muistaa mun postauksen "pettymysten vuosi 2016" jossa kerroin kaikista niistä vuoden aikana koetuista takaiskuista jotka tuntui vielä silloinkin todella syviltä ja hirveiltä. Kuinka hullulta se sitten kuulostaakin, niin elin kai suhteellisen syvissä vesissä silloin, vaikka oikeasti kaikki olikin paremmin kuin hyvin. Olin vielä postausta kirjoittaessa todella varma, että kesällä saisin sähköpostin opiskelupaikkaan hyväksymisestä, ja niin olin vielä pääsykokeen jälkeenkin..

Kesäkuun lopussa yhtenä aurinkoisena vapaapäivänä se sitten tapahtui. Kaveri jonka kanssa tehtiin töitä koko pitkä kevät, ilmoitti että tulokset olivat nähtävillä opintopolussa. En meinannut uskoa silmiäni kun luin tekstin "varasijalla" ja soitinkin kaverilleni paniikissa, että mitä tämä tarkoittaa! Kukaan läheiseni enkä minä ei olisi ikinä uskonut että näin voisi tapahtua. Niin siinä nyt vaan kuitenkin kävi, en päässyt kouluun tänäkään vuonna. 

Selvisin pahimmasta järkytyksestä suhteellisen nopeasti, sillä työpaikalla meitä pettyneitä oli useita. "Onneksi on töitä" oli se lause joka lohdutti edes vähän. Some tuntui todella vaikealta paikalta melkein tähän päivään asti mutta nyt asia alkaa olla jo sulateltu. Viime päivinä olenkin viettänyt hurjasti aikaa pohtien erilaisia vaihtoehtoja ja miettien, mikä mut oikeasti tekee onnelliseksi. Onko se edellinen pitkäaikainen unelma-ammattini joka kariintui alan suhdanneherkkyyden ja vaikeuden vuoksi, vai onko se tämä uudempi tuttavuus jonka kanssa olen kamppaillut jo kaksi kevättä koulupaikan toivossa. En ole saanut vielä mitään vastauksia omiin mietteisiin, mutta sen tiedän että jokin tarkoitus tällä välivuodella taas on. Ehkä opiskelen hieman avoimessa yliopistossa kursseja yliopisto-ajoilta pois tai ehkä vaan nautin työnteosta, bloggaamisesta ja videoiden tekemisestä kun siihen on vielä mahdollisuus, olenhan vielä niin nuori.. 

Tässä vähän vastauksia useita teitä askarruttaneisiin kysymyksiin, suuret kiitokset myös teille ihanille jotka huhuilitte mua takaisin bloggauksen pariin, se merkkaa mulle paljon ♥︎ Pidän teidät ajantasalla ja yritän selvittää pääni ammatinvalinnan suhteen, oma mottoni "kaikella on tarkoituksensa" pätee tähän varmasti erityisen hyvin.. Ihanaa maanantaita ihanat ♥︎

IHANAA OLLA KOTONA

Kotona taas! Ajeltiin eilen lapista kohti Oulua ja vaikka lomalla onkin aina yhtä ihanaa olla ja rakastan matkustamista niin kotiin oli ihana palata. Aamupuuro marjoilla ja tummapaahto kahvi ei ole varmaan ikinä maistunut yhtä hyvältä! Tämä matka oli itseasiassa mun ja poikaystäväni ensimmäinen josta palasimme yhteiseen kotiimme. Siivottiin koti ennen lähtöä siistiin kuntoon ja se kyllä palkitsi takaisin tullessa kun sängyssä odotti puhtaat lakanat ♥

Palasin Ylläkseltä aivan mielettömän sisustusinspiraation kanssa ja sisustusblogit kävi kuumana koko automatkan ajan. Viime kesänä muuton jälkeen ei ollut enään suuremmin jaksamista kodin loppuunsisustamisen kanssa, mutta kevät on saanut taas sisustuskärpäsen pörräämään oikein toden teolla. Sisustuskuume sinänsä ei ole yhtään hullumpi tuliainen, voi olla että keväällä sijoitan rahaa mielummin sisustukseen kuin esimerkiksi vaatteisiin.. haha!

Viikon laskettelulomat on niin energisoivia ja rentouttavia että en oikeastaan tiedä mikä toimisi paremmin. Yleensä myös säät vaihtuu keväisempään suuntaan juurikin hiihtoloman jälkeen ja tänäänkin ollaan saatu nauttia auringonpaisteesta. Tänään ollaan pesty monta koneellista pyykkiä, käyty täyttämässä jääkaappi ruokakaupassa ja syöty lounasta poikaystäväni vanhemmilla. Seuraavaksi  kutsuu sohva, poikaystävän kainalo ja Skam! Ihanan arkisia asioita, ihanaa olla kotona ♥

 

YLLÄS KUTSUU

Vitsit, se on taas hiihtoloman aika! Vanhemmat lukijat varmaan muistaakin mun rakkauden Yllästä kohtaan ja tänä vuonna hiihtoloma vietetään taas niissä tutuissa maisemissa. Vuosi sitten skipattiin suosiolla lasketteluloma YO-kirjoitusten ja pääsykokeiden vuoksi, joten tänä vuonna reissu on entistä odotetumpi. Viikko Ylläksen maisemissa perheen ja poikaystävän kanssa tulee niin tarpeeseen! Agendassa tuttuun tapaan laskettelua, yhdessäoloa ja rentoutumista, hyvää ruokaa unohtamatta! ♥

Viimeisenä kuukautena on ollut ajatukset välillä sekaisin. Päätöksiä töiden ja opiskeluiden suhteen on ollut yllättävän vaikea tehdä ja välillä se on jopa saanut mut ahdistumaan. Sain kuitenkin tarvittavat päätökset tehtyä ja tällä hetkellä tuntuu just siltä että nappiin meni. Tein mun viimeisen työvuoron tälle keväälle pari päivää sitten ja loppu kevään keskityn aivan täysillä pääsykokeisiin! Fiilikset siis erittäin hyvät.

Parhaillaan istun autossa matkalla kohti Lappia. Oon parina päivänä kuvaillu vlogi-matskua ja ajattelin jatkaa kuvailua tiiviisti koko loman. Tulen aina tännekin päivittelemään uusista videoista! Ihanan rentouttavaa viikonloppua ja hiihtolomaa teille, jotka siitä saa nyt nauttia! ♥

p.s. Pohjoisessa ollaan kun Ruotsin radiokanava on ainoa joka kuuluu.. :-D 

MAANANTAIN MOTIVAATIO

Kulumilla on Oululainen yhteisö, joka kokoaa Oululaiset bloggaajat yhteen yhden sivuston alle. Kategorioita, kuin myös bloggaajiakin löytyy aivan laidasta laitaan ja jos Oululainen energia kiinnostaa, tarjoaa Kulumilla varmasti taattua laatua ja sisältöä itse kullekin.

Nyt myös mulla on kunnia sanoa olevani mukana tässä upeassa, Oululaisessa yhteisössä. Sijoitun blogini kanssa "lifestyle" -kategorian alle ja jatkossa myös mun postaukset tulee löytymään kyseisiltä sivuilta. Luonnollisesti tämä kunnia ei muuta mitään varsinaisesta blogin sisällöstä, on vaan upeaa olla mukana kantamassa oma korteni kekoon! ♥

Haluan panostaa tänä vuonna sekä blogiin että Youtubeen aivan täysillä. Haluan antaa kaikkeni ja tehdä hommia näiden parissa. Youtubea olen hiljalleen jo aloitellutkin, mutta haluan saada sillekin puolelle hieman säännöllisyyttä ja monipuolisuutta. Helmikuusta alkaen mun kanavalla tullaan näkemään entistä enemmän videoita; kosmetiikkaa, hyvinvointia, lookbookeja ja sitten niitä mun tämänhetkisiä suosikkeja eli vlogeja! Miltäs kuulostaa? Itse olen ainakin super innoissani!

Kevään aikana blogi ja youtube tulee olemaan mun omia pelastusenkeleitä, jotka saa ajatukset pois pääsykoekirjoista että seinät ei kaadu päälle. Opiskelu/pääsykoejutuista teen myös postauksia ja videoita pitkin kevättä, joten heitelkää niihin ideoita! Tähän asti tuleet ideat on jo mietinnän alla ;-)

Blogissa ja Youtubessa on kyllä parasta ehdottomasti se, kun omat visiot saa toteutettua ja päivän tavoitteet täyttyy. Omaa kehitystä on myös hirveän palkitsevaa seurata, niin valokuvauksen kuin muokkauksenkin suhteen. En malta odottaa kevättä, kesää ja kaikkea sitä materiaalia jota sillon saa kuvattua. Ongelmana näin talvella on edelleen ristiin menevät aikataulut ja kuvaajan puute, mutta eiköhän siitäkin selvitä!

Motivoivaa maanantaita ihanat ♥

   

VÄHENTÄMISEN VIISAUS

Oon aina ollut sellanen tyyppi, joka on tehnyt aika paljon kaikkea elämässään. Harrastanut paljon, ollut sosiaalinen ja se tyyppi, joka haluaa olla joka paikassa mukana ja tekemässä kaiken. Jos aikataulutusta, väsymystä ja stressiä on vähentänyt yhden asian pois jättämisellä, on tilalle tullut jokin uusi asia.. Ihan vain koska oon ajatellut välillä olevani superihminen joka ehtii kaiken.

Päätin pari viikkoa sitten, että nyt vois olla aika opetella kuuntelemaan omaa mieltä, kehoa ja sitä jaksamista.  Välillä on niitä päiviä, että tekisi mieli kaivautua viltin alle koko päiväksi ja välillä hypin ilosta aamulla päästessäni treenaamaan. Välillä siellä viltin alla on ihan okei olla, mutta nyt kun keväällä on tiedossa jo muutenkin tarpeeksi stressiä, ajattelin vähän keventää kalenteria oman pään hyvinvoinnin vuoksi.

Jätin siis tältä erää musiikkiopinnot taakse. Olen soittanut kahdeksan vuotiaasta saakka, ollut mukana vaikka missä projekteissa, soittanut eri bändeissä, käynyt musiikki -yläasteen ja -lukion ja tutustunut mielettömiin ihmisiin harrastukseni kautta. Nyt on kuitenkin parempi kuunnella itseään ja vähentää hieman taakkaa. Pitkäaikaisesta harrastuksesta luopuminen on aina yhtä haastavaa, mutta kannustan kuuntelemaan omaa fiilistä, se kyllä kertoo mikä kannattaa! On viisasta luopua jostain ja panostaa siihen tärkeimpään ♥

 

Pictures: Milka Kosonen

Location: Antell Kalevankulma

KOHTI KEVÄTTÄ

Heräiltiin tänään aikaisin poikaystäväni aikaisen luennon vuoksi, ja voi pojat kuinka ihanaa onkaan aloittaa vapaapäivä aikaisin aamulla! Eilen oli se maaginen päivä kun pääsykoekirjat oli kaivettava taas kaapista ja luettava heti alkuun kunnon tsemppiviestit valmennuskurssilta.. Kevät ja sen tuoma luku-urakka on taas täällä!

Odotan kyllä innolla kevättä ja valoisia päiviä, on niin masentavaa katsoa pimeää kaupunkia yhdeksältä aamulla.. Tasapainoilu niin töiden, lukemisen, ystävien treffaamisen ja treenaamisen kanssa tuottaa varmasti muutaman harmaan hiuksen, mutta uskon että kesällä kaikki työ ja uurastaminen palkitaan. 

Keväällä tulen kirjoittelemaan paljon myös opiskelusta ja pääsykoekeväästä, joten olisiko teillä jokin aihe mistä haluaisitte lukea? Blogi tulee pitämään mun pään kasassa kevään ajan joten nyt vaan vinkkejä tulemaan ;-) Nyt pakkaan laukun, vedän vaatteet päälle ja suuntaan kirjastolle lukemaan! Ihanaa torstaita tyypit ♥

HAASTE NIMELTÄ 2017

Viimeksi kerroin vuodesta 2016 ja sen tuomista pettymyksistä sekä onnen hetkistä, mutta nyt on aika kääntää katseet tulevaan, vuoteen 2017! ♥ Uusi vuosi, uudet jutut ja muutenkin kaikki uusi ja "fresh" on aina todella paljon mun mieleen. Uusi paperinen kalenteri on myös jokaisen vaihtuvan vuoden yksi parhaista jutuista, ihanaa kun kaikki on taas niin organisoitua..

En tehnyt tällekkään vuodelle uudenvuodenlupauksia, mutta erilaisia haasteita ja tavotteita olen miettinyt itselleni koko vuodeksi. Uudenvuodenlupaukset on omasta mielestä vähän niin ja näin, mutta haasteet on aina tervetulleita ;-)

Blogi & Youtube

Haluan panostaa erityisen paljon blogiin ja videoihin tänä vuonna, ja tarkoituksena olisi viedä koko homma aivan uudelle levelille! Olen haaveillut blogialustan vaihdosta siitä saakka kun vaihdoin osoitteeksi oman domainin, mutta koodaustaitojen vähyys ja ajanpuute sai mut pysymään bloggerissa. Bloggerin rajoitteet kuitenkin ärsyttää tällä hetkellä niin paljon, että blogialustan vaihtaminen houkuttelee enemmän kuin koskaan.. Ainakin blogin ulkoasu ja organisointi tulee muuttumaan hyvinkin pian!

Opiskelupaikka

Kaikista konkreettisin asia joka lukee mustaa valkoisella heinäkuussa.. nimittäin opiskelupaikka! Tänä vuonna mennään taas kohti Kauppatieteellistä, ja motivaatiota on kyllä kertynyt aivan tajuton määrä. Tavoite on aivan pelottavan selkeä, mutta aivan näillä näppäimillä alkaa taas valmistautuminen sitä kohti. Tähän tarvii aikaa, hermoja, tukea ja tsemppausta, mutta haluan laittaa itseni likoon! Löytyykö sieltä muita kauppikseen hakijoita?

Ruoka & Liikunta

Kaiken muun lisäksi haluan syödä hyvin ja nauttia treenaamisesta. Liikunta antaa itselle aivan mahdottoman paljon eikä sitä fiilistä halua laiminlyödä! Stressiä en aio tästä asiasta ottaa, terveellinen ruoka ja liikunta tulee onneksi ihan takaraivosta. Mitään kummempia ulkoisia tavotteita en itselleni aseta, tärkeintä on voida hyvin ja nauttia! Näistä jutuista kirjoittelen pian lisää..

Sokerikoukku

En tiedä ehkä mitään inhottavampaa fiilistä kuin sokerikoukku ja joulukuussa alkanut suhteellisen sokeriton linja meillä molemmilla saa kyllä mun puolesta jatkua! Jouluna Lindt´in konvehdit maistuu palalle taivasta, mutta haluan välttyä suuremmilta sokeriövereiltä tänä vuonna.. Välillä herkuttelu on ihan okei niillä sokeriherkuilla, mutta kunhan siitä ei tule tapaa!

Onnellisuus

Viimeisenä se kaikkein tärkein, onnellisuus. Onnellisuus on niin monen asian summa, mutta juuri siksi niin tärkeä. Onnellisuuteen kuuluu myös ne huonot hetket, mutta onneksi omaan onnellisuuteenkin voi vaikuttaa. Vähemmän itsensä soimausta ja tiuskimista läheisille, enemmän kiitosta ja lämpöä ympärillä oleville.. ♥

Pettymysten Vuosi 2016

Ihanaa Uutta Vuotta kaikille! Meillä vuosi vaihtui kavereiden kanssa pelaillen, hengaillen ja sädetikkuja polttaen, perinteistä kuoharia unohtamatta. Tänään oli ihana herätä freesinä aamulla, sillä vuosi alkoi työvuorolla. Sitä ennen kuitenkin muistellaan hieman juuri päättynyttä vuotta, mitä kaikkea jäi käteen ja mitä vuosi toi tullessaan?

Vuosi 2016 on ollut täynnä uusia tilanteita, pettymyksiä, kohellusta ja myös niitä onnistumisen tunteita. Vuodessa on kerennyt tapahtua aivan hirvittävän paljon kaikenlaista, eikä sitä itsekään meinaa pysyä perässä. Ensiksi oli lukion viimeiset kurssit, sitten penkkarit ja prelit, joiden jälkeen alkoikin lukuloma. Lukuloma oli ihanaa aikaa kun sai ensimmäisen kerran kokea sen tunteen että muut ei määränneet sun omia opiskeluaikatauluja. Lukulomalla vietettiin kymmenittäin tunteja nykyisen kotimme keittiönpöydän ääressä matikkaa päntäten jopa viiden ihmisen voimin, voi niitä aikoja! Lukulomaa seurasi sitten ne pitkään pelätyt YO-kirjoitukset, jotka ei mennyt aivan niin kuin olisi pitänyt. Kovasta valmistautumisesta huolimatta en päässyt tavoitteeseeni. Ensimmäiset pettymykset oli käsillä.

Sitten alkoikin pääsykoeurakka, jossa niitä pettymyksiä riitti lisää. En oppinut sitä tahtia kun olisi pitänyt, vaikka tunteja oli riittävästi ja focus täysin opiskelussa. Valmennuskurssin välikokeet oli tästä syystä täyttä tuskaa, halusin niin kovasti onnistua.. Yo-juhlatkin koitti ennen pääsykoetta, ja se oli ehkä se viimeinen tikki miksi kouluun pääsy jäi. Liikaa aikaa ja energiaa oli kiinni juhlissa, mutta se päivä kokonaisuutena on jäänyt lämmöllä mieleen, ja eihän tuota ihanaa päivää koeta enään ikinä uudestaan!

Kun koulupaikkatulokset sitten vihdoin tuli, olin aivan maassa. Kaikki tuntui kaatuneen päälle eikä mikään innostanut. Tätä kesti yllättävän kauan, ja ehkä isoin asia mitä opin vuodelta 2016 on, että elämä jatkuu ja kaikki kääntyy vielä hyvin. Heinäkuussa sainkin siis ensimmäisen "oikean" työpaikkani satunnaisten kesätöiden lisäksi ja töiden takia selvisin siitä kauheasta masennusjaksosta. Kesä oli myös täynnä läheisellä tekonurmella vietettyjä päiviä, ah! Ja ainiin, muutettiin me myös poikaystäväni kanssa vihdoin yhteen kesäkuussa! ♥

Syksy onkin kulunut töiden parissa ja blogi/videojuttujen kanssa. Olen oppinut olemaan sinut tilanteeni kanssa ja iloitsemaan välivuodesta. Puolen vuoden jälkeen voin sanoa olevani onnellinen vaikka tämä vuosi ei kulunutkaan kuin suunnitelmissa. Vuosi 2016 on ollut ehdottomasti opettavaisin ja muutoksia täynnä olevin vuosi ikinä, kerrassaan huikea! ♥